Turkulaisten säteilymonitori avaruuteen huhti-toukokuussa

​Avaruusalus Aalto-1 lähetetään avaruuteen Falcon 9 -raketin laukaisupaikalta Yhdysvaltojen länsirannikolta. Aluksen kyydissä on muun muassa RADMON-säteilymonitori, jonka neljästä päämoduulista kolme tehtiin Turun yliopistossa, yksi Helsingin yliopistossa.

 

– Rakentamamme säteilymonitori on nykyisin käytössä olevia huomattavasti halvempi, pienempi, kevyempi, nopeampi ja vähemmän tehoa kuluttava. Odotamme saavamme tuloksia laukaisun jälkeen heti ensimmäisestä päivästä lähtien, Turun yliopiston kokeellisen avaruusfysiikan professori Rami Vainio sanoo.

 

Aalto-yliopiston satelliitin hyötykuormana ovat Turun ja Helsingin yliopistojen säteilymonitorin isäksi VTT:n kehittämä spektrikamera, jolla kuvataan maan pintaa valon eri aallonpituuksilla sekä Ilmatieteen laitoksen kehittämä plasmajarrua, jolla satelliitti saadaan tehtävän päätyttyä poistettua kiertoradalta ja palaamaan maan ilmakehään.

 

– Meidän päätavoitteenamme on demonstroida uudenlaisen, jopa sata kertaa perinteistä nopeamman, vähän tehoa kuluttavan ja kompaktin lukuelektroniikan luotettava toiminta avaruusolosuhteissa. Tämän jälkeen sitä voidaan käyttää tulevissa tieteellisissä ja kaupallisissa avaruussäteilyn mittalaitteissa laajemminkin, Vainio sanoo.

Aalto-1 on suunniteltu ja rakennettu opiskelijavoimin ja se vie avaruuteen testattavaksi merkittävää suomalaista avaruusosaamista. Alus esiteltiin keskiviikkona Aalto-yliopiston tiloissa. Paikalla oli Vainion rinnalla RADMONin rakentamiseen opiskeluihinsa liittyen osallistuneet Anssi Ilmanen ja Arttu Punkkinen.

 

Punkkinen on työstänyt itse mittalaitetta. Hän on muun muassa ratkonut kohinaongelmia, tehnyt syklotronin avulla säteilykalibrointeja ja Tartossa tärinätestejä. Hän on myös toiminut yhteyshenkilönä Aalto-yliopistoon.

 

Ilmanen on siirtynyt yliopistolta jo muihin tehtäviin, mutta seuraa innokkaasti RADMONin tilannetta.

– Kun aloitimme projektin, en olisi uskonut, että pääsemme tähän saakka. Tein diplomityönäni yhden lohkon RADMONista eli virheenkorjausalgoritmin, joka korjaa säteilyn FPGA-piiriin aiheuttamia virheitä, Ilmanen kertoo.

 

Ilmasen laatiman algoritmin toiminta varmistettiin syklotronilla, mutta lopullinen

toimivuus varmistuu vasta kun Aalto-1 on päässyt avaruuteen.

 

– Kaikki hyötykuormat sisältävät uutta teknologiaa, jonka toiminnan demonstrointi on hankkeen päätavoite. Meidän RADMON-säteilymonitorimme havainnoi korkeaenergiaista hiukkassäteilyä Maan kiertoradalla, Vainio sanoo.

 

Punkkisen mukaan laukaisu pitää sisällään monta jännitettävää kohtaa: kestääkö alus matkan vai räjähtääkö se, toimiiko RADMON, saadaanko siihen yhteys ja saadaanko dataa ulos.

 

Vainion mukaan Aalto-1 on matkallaan niin kauan kuin se säilyy ehjänä.

 

– Todennäköisesti edessä on noin vuoden kestävä operointi, Vainio sanoo.

 

Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuva: Mikko Raskinen