Oikeustieteellisen Tiedekunnan Päivä pidettiin kahden vuoden tauon jälkeen 25.3.2022. Päivään sisältyi puheenvuoro tiedekunnan dekaanilta ja alumniyhdistys Senilexiltä sekä tiedekunnan uudelta professorilta ja apulaisprofessorilta. Lisäksi kuultiin tiedekunnassa tehtävästä ajankohtaisesta tutkimuksesta.
Oikeustieteellisen Tiedekunnan Päivä pidettiin kahden vuoden tauon jälkeen 25.3.2022. Päivä järjestettiin tilanteessa, jossa yliopistoyhteisö on palaamassa uuteen, pandemian jälkeiseen järjestykseen. Tätä kuvasi se, että seminaariin ilmoittautuneista yli 70 osallistujasta noin puolet kuunteli esityksiä paikan päällä ja loput seurasivat tapahtumaa etäyhteyden kautta.
Seminaarissa kuultiin puheenvuorot tiedekunnan uusilta rekrytoinneilta, maankäyttö- ja kiinteistöoikeuden lahjoitusprofessori Martti Häkkäseltä ja oikeustieteen apulaisprofessori Mikko Rajavuorelta. Sen lisäksi tutustuttiin tiedekunnassa tehtävään ajankohtaiseen tutkimukseen.
Alumnit ovat tiedekunnan voimavara
Päivän avasi oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Anne Kumpula. Kumpulan mukaan pandemia on vaikuttanut myös oikeustieteellisen tiedekunnan toimintaan ja koetellut erityisesti opiskelijoiden jaksamista. Keinoja palata uuteen arkeen etsitään kuitenkin yhdessä.
Puheenvuorossaan Kumpula pohti myös yliopistouran kannustimia ja sitä, miten voidaan pitää yllä mielikuvaa tiedekunnasta kiinnostavana työyhteisönä aikana, jolloin yliopistoura ei ole enää itsestäänselvyys.
Oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Anne Kumpula pohti puheenvuorossaan yliopistouran kannustimia ja painotti alumnien kanssa tehtävän yhteistyön tärkeyttä.
Kumpulan mukaan tiedekunnan vahvuus on, että niin tiedekunta kuin alumniyhdistykset ovat ajassa kiinni ja reagoivat muutoksiin.
- Jokainen tutkija- ja opettajapolvi kohtaa aikansa yhteiskunnalliset muutokset. Ne vaativat oikeudellisten ajattelutapojen uudelleenarviointia, traditioon nojaamista mutta myös sen kyseenalaistamista, tähdensi Kumpula.
Kumpulan jälkeen puheenvuoron piti alumniyhdistys Senilex ry:n puheenjohtaja, asianajaja Salla Suominen. Hän piti tiedekunnasta saatua yleistutkintoa arvokkaana ja vahvana pohjana työelämässä tapahtuvalle erikoistumiselle.
Alumniyhdistys Senilex ry:n puheenjohtaja Salla Suomisen mukaan alumniyhdistys tuo työelämään yliopiston ääntä ja näyttää suuntaa tuleville työelämän tarpeille.
Niin Kumpula kuin Suominen painottivat tiedekunnasta valmistuneiden alumnien tärkeyttä yliopistolle. Työelämän muutokset tuovat valmistuneita takaisin opiskelun pariin ammattitaitoa päivittämään, mutta alumnien asiantuntijuutta tarvitaan myös yliopistossa.
Haavoittuvuuksia dataympäristössä ja valmiuslainsäädännössä
Osana Tiedekunnan Päivää kuultiin tiedekunnassa meneillään olevasta ajankohtaisesta tutkimuksesta.
Intiimiys datavetoisessa kulttuurissa (IDA) -konsortion erikoistutkija Heidi Härkönen ja projektitutkija Sini Mickelsson pohtivat puheenvuorossaan niitä oikeudellisia haasteita, joita dataympäristössä eläminen tuo mukaan. Kaikilla ei ole mahdollista elää arkea dataympäristössä, myös itse dataympäristöissä on haavoittuvuuksia ja uhkia. Esimerkkinä näistä Härkönen mainitsi datavuodot ja identiteettivarkaudet.
Projektitutkija Sini Mickelsson ja erikoistutkija Heidi Härkönen ja pohtivat puheenvuorossaan dataympäristössä elämisen oikeudellisia haasteita.
Härkösen mukaan myös esimerkiksi puettavassa teknologiassa on ongelmia oikeudellisesta näkökulmasta. Ratkaisemattomia ja monitulkintaisia kysymyksiä liittyy niin työelämässä käytettävään kuin esimerkiksi lastenvaatteisiinkin sisältyvään teknologiaan.
- Datavetoisessa kulttuurissa ei aina tulla ajatelleeksi, että lapsillakin on oikeus yksityisyyteen. Vanhemmat jakavat lastensa dataa hyvinkin avoimesti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Myös puettava teknologia kerää myös tietoja lapsesta – minne ne lähtevät? kysyi Härkönen.
Mickelsson mainitsi myös, että lapset syntyvät maailmaan, jossa dataa kerätään syntymästä asti – tällaista dataa voi käyttää vaikka poliittiseen vaikuttamiseen. Onkin aiheellinen kysymys, mihin tämä kerätty data päätyy.
Professori Janne Salmisen puheenvuoro käsitteli pandemian hallinnan oikeudellisia kysymyksiä.
Julkisoikeuden professori Janne Salminen puolestaan pohti pandemian hallinnan oikeudellisia kysymyksiä, joihin Oikeudenmukainen toipuminen pandemiasta? Perustuslailliset oikeudet, legitiimi hallinta ja saadut opit (JuRe) -tutkimuskonsortio keskittyy. Tutkimuksella tavoitellaan parempaa lainsäädäntöä, hallintoa ja avoimuutta ja siten toimien oikeutusta.
Salminen pohti, että juurisyyhyn kriisissä reagoidessaan järjestelmät saattavat ajan mittaan muodostua vielä isommiksi ongelmiksi. Esimerkiksi pandemian alkaessa poliittisella kentällä vallinnut yksiäänisyys vaikutti tutkijan näkökulmasta jopa huolestuttavalta. Poikkeusaikojen ensimmäisessä vaiheessa tätä yksituumaisuutta alettiin kuitenkin myös haastaa.
Salminen analysoi, että hallinto on poikkeusaikoina ollut melko avointa, vaikka joitakin yrityksiä rajoittaa viestintää on esiintynytkin. Nämä yritykset esitettiin poikkeusolojen julistamisen perustana, mitä Salminen piti ongelmallisena. Pääsääntöisesti avoin viestintä on kuitenkin ollut toimivan demokratian merkkejä.
Salmisen mukaan kriisissä demokraattisten instituutioiden toiminta on uhattuna.
- Kriiseissä on aina uhka perusoikeuksien heikkenemiselle, mutta lainsäädäntömme sallii myös perusoikeuksien rajoittamisen tai niistä poikkeamisen. Tämä vaikuttaa niihin, jotka ovat jo valmiiksi heikommassa asemassa, totesi Salminen.
Maankäyttö- ja rakennuslain sekä yritysvastuusääntelyn ratkaisemattomia kysymyksiä
Päivän jälkipuoliskolla esittäytyivät tiedekunnan uusi maankäyttö- ja kiinteistöoikeuden lahjoitusprofessori Martti Häkkänen sekä uusi oikeustieteen apulaisprofessori Mikko Rajavuori.
Häkkänen kertoi, että uusi lahjoitusprofessuuri on uudentyyppinen tehtävä, sillä maankäyttö- ja kiinteistöjuridiikka ei itsessään muodosta omaa oppialaansa. Häkkisen mukaan kentälle on tullut paljon uusia aiheita, jotka ovat vieneet tutkijoiden fokusta ja varoja, mutta maankäyttö- ja kiinteistöjuridiikassa on kyse merkittävästä asiasta.
- Edelleen tarvitsemme maata jalkojen alle ja rakennuksia suojaamaan meitä. Meillä on myös luonnonvarat, joita käytämme. Esimerkiksi Suomessa metsien arvo on valtava, jopa kaksinkertainen verrattuna Suomen pörssin arvoon. Sen lisäksi rakennettu ympäristö, tiet ja infrastruktuuri, kiinteistöt ja tontit muodostavat 75 % Suomen kansallisvarallisuudesta, Häkkänen eritteli.
Häkkänen tähdensi, että se, miten tätä varallisuutta omistetaan ja kehitetään, on oleellinen kysymys. Maankäyttöön ja kiinteistöihin liittyvään lainsäädäntöön ja politiikkaan tulevat tulevaisuudessa vaikuttamaan myös kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen kaltaiset megatrendit.
Puheenvuorossaan Häkkänen käsitteli lisäksi meneillään olevaa maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta sekä sitä, miten se tulee vaikuttamaan kuntien oikeudelliseen toimivaltaan.
Oikeustieteellisen tiedekunnan uusi maankäyttö- ja kiinteistöoikeuden lahjoitusprofessori Martti Häkkänen esittäytyi Tiedekunnan Päivässä etäyhteyden välityksellä.
Päivän päätteeksi esiintynyt apulaisprofessori Mikko Rajavuori kertoi meneillään olevasta yritysten yhteiskunnallisia vaikutuksia koskevasta sääntelystä, joka pakottaa erityisesti suuret yritykset suurempaan vastuullisuuteen.
- Varhainen sääntely oli raportointivetoista, mutta nyt ollaan matkalla kohti yksityiskohtaista, yksityisoikeuden kautta toimivaa toimitusketjusääntelyä, joka ei perustu enää vapaaehtoisuuteen, kertoi Rajavuori.
Yritysvastuun käsitettä Rajavuori kuvasi havainnollisesti.
- Yritysvastuu tarkoittaa vaikkapa puhumista maitopurkista. Viestinnällisesti se on täynnä erilaisia yritysvastuumerkityksiä – voidaan puhua lehmien hyvinvoinnista, maitotilallisen saamasta ylimääräisestä arvonlisästä, tai siitä, että tuote on hiilineutraalisti valmistettu, sanoi Rajavuori.
Tiedekunnan Päivää oli myös mahdollista seurata etäyhteydellä. Yritysvastuusääntelyn kysymyksiä eritteli puheenvuorossaan apulaisprofessori Mikko Rajavuori.
Rajavuoren mukaan yritysvastuupuheeseen tiivistyvät ne yhteiskunnalliset odotukset, jotka kulloinkin ovat vallalla. Valtaosin kaikki tämä on tapahtunut oikeudellisen järjestelmän ulkopuolella. Nyt yritysvastuuseen liittyvät kysymykset ovat kuitenkin oikeudellistumassa.
- Keveän raportointivetoisen yritysvastuusääntelyn aika on ohi, Rajavuori summasi.
Tiedekunnan Päivässä esitellyt hankkeet ja tutkimusnäkökulmat havainnollistivat oikeustieteellisessä tiedekunnassa tänä päivänä tehtävää monipuolista tutkimusta. Päivä teki näkyväksi oikeudenalojen ja tutkijoiden välistä yhteistyötä ja tieteiden välisten raja-aitojen ylittämistä ajan hengessä.
> Tutkimus oikeustieteellisessä tiedekunnassa
Lisätietoja
Dekaani Anne Kumpula
anne.kumpula@utu.fi
