Tiedekeskus Sopen avajaisissa kuultiin presidentti Tarja Halosen tervehdys ja paneelikeskustelu tulevaisuuden koulusta

Tiedekeskus Sopen avajaisia vietettiin Educariumilla torstaina 4.4. aamupäivällä. Tilaisuuden avasi kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani Jukka Husu, joka puhui Suomen menestyksestä ja haasteista sivistyksen ja koulutuksen saralla.

– Kasvatustieteellisen tutkimuksen ja opettajakoulutuksen korkea taso, opettajien osaaminen ja opettajien nauttima arvostus ovat tekijöitä, jotka toistuvat selittäjinä Suomen menestykseen. Kasvatustieteelliset tiedekunnat ovat olleet ja ovat yhä viime vuosien haasteista ja viime päivien murheista huolimatta paljon vartijoina suomalaisen ja Suomessa vallitsevan sivistyksen suhteen, hän sanoi.

Hän myös toi esiin kasvatustieteiden tiedekunnan käynnissä olevan 50-vuotisjuhlavuoden, joka osuu myös opetus- ja kulttuuriministeriön sivistyksen teemavuoteen kuin myös Kansanvalistusseuran 150-vuotisjuhlavuoteen.

– Meillä on ilo ja kunnia juhlia sivistyksen suojassa ja sitä suojaten yhdessä Kvs-säätiön kanssa.

Dekaani Jukka Husu avasi tilaisuuden.

Koulu on osa yhteiskuntaa

Husun jälkeen osallistujat saivat kuulla videotervehdyksen presidentti Tarja Haloselta, joka on sivistyksen teemavuoden suojelija yhdessä Allianssi-järjestön kanssa. Hän kertoi Suomen kehittyneen kuluneen 150 vuoden aikana yhdestä maailman köyhimmistä maista yhdeksi menestyneimmäksi valtioksi, ja siinä sivistyksellä on ollut ehkä jopa merkittävin rooli.

– Sivistys on demokratian pohja. Sen merkitys avoimelle ja kaikki mukaan ottavalle yhteiskunnalle on mittaamaton. Meidän tulee vaalia sivistysvaltiotamme kaikin keinoin. Ehkä voimme toimia myös esimerkkinä muille, ja pyrkiä vaikuttamaan täällä Euroopassa ja laajemminkin globaalisti kestävän tulevaisuuden puolesta, Halonen kertoi.

Lisäksi hän puhui kasvatustieteiden historiasta kuin myös nykyhetkestä, jossa suomalaiset koulut ovat Halosen mukaan uuden edessä. Hän myös muistutti, ettei koulu ole yhteiskunnan erillinen saareke vaan osa sitä, jolloin yhteiskunnan muutokset vaikuttavat yhtä lailla kouluihin. Lisäksi hän muistutti, että jokaisesta koulun oppilaasta on pidettävä huolta.

Miltä koulu näyttää vuonna 2050?

Tilaisuus jatkui paneelikeskustelulla, jonka aiheena oli tulevaisuuden koulu sivistysvaltiossa. Keskustelun moderaattorina toimi Kvs-säätiön toimitusjohtaja Lauri Tuomi. Mukana keskustelemassa olivat europarlamentaarikko ja sivistyksen teemavuoden toimikunnan puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen etäyhteyden päästä, vaikuttamisen asiantuntija Annika Nevanpäää kattojärjestö Allianssista, kasvatustieteiden opiskelija Iida Vesanto sekä professori Jan Löfström opettajankoulutuslaitokselta.

Lauri Tuomi toimi paneelikeskustelun moderaattorina.

Annika Nevanpää, Jan Löfström ja Iida Vesanto olivat keskustelemassa tulevaisuuden koulusta. Sirpa Pietikäinen osallistui paneeliin etänä.

Keskustelun aikana puhujat pääsivät pohtimaan muun muassa sitä, mitä he toisivat eilisen koulusta tulevaisuuteen, millaista sivistysyhteiskuntaa tulevaisuuden koulussa mallinnetaan ja rakennetaan ja miten tämän päivän koulua pitäisi muuttaa, jotta kaikki lapset pysyisivät mukana.

Annika Nevanpää toi esiin, että yksittäisiä ratkaisuja koulujen ongelmien ratkaisemiseksi ei ole. Hän nosti yhtenä suurimpana haasteena eriytymisen ja lisääntyneet oppimisvaikeudet.

– Näitä kysymyksiä ei pelkällä kouluihin liittyvällä lainsäädännöllä voida ratkoa vaan kyseessä on laajempi yhteiskunnallinen kysymys. Siihen tarvitaan tukea perheille, ja tämä on myös sosiaaliturva- ja asuntopolitiikkakysymys, Nevanpää puhui.

Keskustelun lopuksi puhujat pääsivät vielä pohtimaan, miltä koulu pihamaineen näyttää vuonna 2050. Iida Vesanto kertoi muun muassa toivovansa, ettei piha muuttuisi ainakaan digitaaliseksi, sillä etäopiskelu vaikuttaa usein yhteisöllisyyteen negatiivisesti.

– Toinen, mitä lisäisin tähän, on esteettömyys. Yliopistossakin huomaa monia esteettömyysongelmia esimerkiksi vanhemmissa koulurakennuksissa, hän kertoi.

Sirpa Pietikäinen nosti esiin muun muassa luonnon merkityksen, yhteisöllisyyden ja teknologian aseman osana opetusta. Jan Löfström kertoi kuvittelevansa tulevaisuuden koulun hyvin samanlaisena kuin tänäkin päivänä, sillä yleisesti ottaen koulu on säilynyt hyvin pysyvänä vuosien saatossa ja se on vakautta tuova tekijä yhteiskunnassa.

Soppi on tutustuttavissa huhtikuun ajan

Paneelikeskustelun jälkeen TKI-päällikkö Heidi Kinnunen Kvs-säätiöstä kertoi tiedekeskus Sopesta ja sen taustoista lisää. Tilaisuus huipentui Jukka Husun ja Lauri Tuomen nostamaan sivistyksen maljaan, jonka jälkeen osallistujat pääsivät tutustumaan itse näyttelyyn.

Heidi Kinnunen kertoi osallistujille lisätietoa tiedekeskus Sopesta.

Dekaani Jukka Husu ja Kvs-säätiön toimitusjohtaja Lauri Tuomi nostivat avajaisten päätteeksi maljan sivistykselle.

Ensimmäisten joukossa Soppeen pääsivät tutustumaan Turun normaalikoulun lukion IB-linjan opiskelijat. He kertoivat olevansa positiivisesti yllättyneitä siitä, kuinka monella eri kielellä näyttelymateriaaleja oli.

– Varsinkin se, että saamen kieli on mukana, on todella hieno juttu. Sen kuuluisikin olla aina mukana suomen, ruotsin ja englannin lisäksi, lukiolaiset kommentoivat.

Tiedekeskus Soppi löytyy 4.4.–26.4. Educariumin aulasta (Assistentinkatu 5, Turku). Se on avoinna kaikille arkisin klo 8–16.

Osana tiedenäyttelyä on myös Hugo Simbergin maalauksista kertova virtuaalinäyttely, johon voi tutustua 4.4.–5.4. klo 9–15.

Sivistyksen ja oppimisen tiedekeskus Soppi on Kvs-säätiön ylläpitämä. Tiedekeskus keskittyy nimenomaan sivistykseen, kasvatukseen ja koulutukseen. Sopessa vierailijat voivat tarkastella tähänastista sivistyksen kehitystä ja pohtia, mihin suuntaan seuraavaksi halutaan kulkea. Vuoden 2024 aikana Sopen pop up -versio kiertää Suomea, ja Turun jälkeen näyttely matkaa Jyväskylään.

Sopen vierailu Educariumilla osa kasvatustieteiden tiedekunnan 50-vuotisjuhlavuotta.

Teksti ja kuvat: Liisa Kallio