Suomalaispäättäjien tulevaisuuskäsitykset esillä Tulevaisuuspäivänä
Tulevaisuuspäivänä kuultiin Helsingin Musiikkitalossa uutta tutkimustietoa suomalaispäättäjien tulevaisuuspolitiikkaa koskevista käsityksistä. Tulevaisuussuuntautuneen päätöksenteon mahdollistajina Suomessa toimivat muun muassa julkishallinto, tieteellinen yhteisö sekä kansainväliset sopimukset, kun taas sitä hankaloittavat tekijät löytyvät vastakkainasetteluja ja intressiristiriitoja korostavasta perinteisestä poliittisesta järjestelmästä.
Tulevaisuuspäivän tilaisuuden puhujista (vasemmalta oikealle kuvassa) Lauri Rapeli, Vesa Koskimaa, Henri Vogt, Jaana Tapanainen-Thiess ja Kaisa Oksanen.
1.3.2019 vietettiin Koko Suomen Tulevaisuuspäivää, joka kutsui kaikki mukaan maailman suurimpaan tulevaisuuskeskusteluun. Tulevaisuustutkijoiden ajatuksesta lähteneen teemapäivän tarkoituksena oli lisätä tulevaisuustietoisuutta erilaisissa tapahtumissa, joita järjestettiin eri puolilla Suomea. Yksi näistä oli Turun yliopiston koordinoiman PALO STN-tutkimushankkeen, valtioneuvoston kanslian ja kansallisen ennakointiverkoston yhteistyössä järjestämä Foresight Friday -tilaisuus tulevaisuuteen suuntautuvasta päätöksenteosta, jossa olivat mukana keskustelemassa Vesa Koskimaa ja Lauri Rapeli Åbo Akademista, Kaisa Oksanen ja Jaana Tapanainen-Thiess valtioneuvoston kansliasta sekä Henri Vogt Turun yliopistosta.
Vesa Koskimaa esitteli tilaisuudessa ensimmäistä kertaa PALO-tutkimushankkeessa Åbo Akademissa kerättyjä tuloksia suomalaispäättäjien tulevaisuuspolitiikkaa koskevista käsityksistä. Tutkimukset toteutettiin vuonna 2018 haastattelemalla 30 ympäristöpolitiikan keskeistä tekijää ministeriöistä, eduskunnasta, tutkimuslaitoksista, yrityksistä ja järjestöistä sekä toteuttamalla tämän jälkeen laaja kysely noin 700:lle kaikkia hallinnonaloja edustaville päättäjälle. Kyseessä on laajin Suomessa koskaan toteutettu kyselytutkimus päättäjien tulevaisuuskäsityksistä.
Alustavien tulosten mukaan päättäjien henkilökohtainen kyky tulevaisuuden huomioimiseksi omassa päätöksenteossaan on parempi kuin suomalaisen poliittisen päätöksentekojärjestelmän kyky suuntautua tulevaisuuteen. Keskeisinä syinä politiikan lyhytjänteisyydelle pidetään ryhmäkohtaisten intressien varjelemiseen perustuvaa edustuksellista politiikkaa, pitkään aikaperspektiiviin liittyviä tiedollisia ongelmia sekä etujärjestöjen vahvaa roolia poliittisessa päätöksenteossa. Haastateltavien mukaan hallituskeskeinen politiikka ja hallituskausittain vaihtuva poliittinen asialista ohjaavat huomiota ja rahavirtoja tämän päivän haasteiden ratkaisemiseksi. Nykyongelmien ajankohtaisuus ja tulevaisuuteen kohdistuva epävarmuus vaikeuttavat huomion suuntaamista tulevaisuuden haasteisiin. Lisäksi erilaiset työmarkkina- ja etujärjestöt ovat erittäin hyvin verkostoituneita suomalaisen poliittisen päätöksenteon eri vaiheisiin.
- Erityisesti 2010–luvulla reaaliaikainen mediapolitiikka on entisestään hankaloittanut pitkäjänteisen politiikan tekemistä Suomessa. Päättäjät ovat jatkuvan tarkkailun kohteena eivätkä aina uskalla ilmaista mielipidettään tai ehdi nykyhetken ongelmia korostavan julkisuuden vuoksi tehdä tulevaisuuteen liittyviä avauksia, Vesa Koskimaa toteaa.
Tulevaisuuspoliitikan tekemistä edistävät haastateltujen ja kyselyyn vastanneiden mukaan julkishallinto ja tieteellinen asiantuntijayhteisö sekä Suomen kansainväliset sitoumukset.
- Esimerkiksi ympäristölainsäädännössä suuri osa lainsäädännöstä on Suomea kansallisesti velvoittavaa EU–lainsäädäntöä. Julkishallinnolla, tutkijayhteisöllä ja erilaisilla kansalaisjärjestöillä on myös laajaa asiantuntemusta ja kyky pitää asioita esillä ja nostaa niitä julkiseen poliittiseen keskusteluun, Koskimaa kertoo.
Alustavat tulokset osoittavat, että lyhytjänteinen politiikka johtuu pitkälti lyhytjänteisistä politiikan käytännöistä. Ratkaisuksi esitetään toistuvasti parlamentaarisen yhteistyön lisäämistä ja asiantuntemuksen aseman vahvistamista päätöksenteossa. Julkishallinnossa esimerkiksi tulevaisuuden ennakointityö tapahtuu jo tänään ministeriöiden virkakunnan oman asiantuntemuksen piirissä.
- Tulevaisuus- ja ennakointityön kansainvälisissä vertailuissa Suomen tilanne on hyvä. Suomessa on monia tulevaisuustyön toimijoita ja ministeriöiden asiantuntemus on vahva, Koskimaa summaa.
Lisää aiheesta
>> Foresight Friday: Tulevaisuuteen katsova päätöksenteko
>> PALO Perspectives: Miten suomalainen päätöksenteko voisi suuntautua paremmin tulevaisuuteen? (video)
>> PALO Perspectives: Mitkä tekijät edistävät pitkäjänteistä politiikantekoa Suomessa? (video)
>> PALO Perspectives: Mitkä tekijät hankaloittavat pitkäjänteistä politiikantekoa Suomessa? (video)
Lumi Nurmi