Vuosittaisten Sosiologipäivien sielu on Westermarck-seura. Turussa se sai järjestelyissä avukseen Turun yliopiston ja Åbo Akademin.
Hetkeä ennen Piotr Sztompkan avajaisluentoa tapahtuman sihteeri Mari Toivanen oli samaan aikaan kuin tulisilla hiilillä ja yhtä hymyä. Educariumiin saapui lähes 600 osallistujaa. Osallistujamäärä yllätti reippaasti odotukset, opiskelijoitakin oli läsnä ennätyksellisen paljon, lähes sata.
– Turussa on vahva sosiologian tutkimuksen perinne. Oppiaine on vireä ja aktiivinen. Sosiologipäivien myötä olemme viritelleet jatkoakin ajatellen tiiviimpää yhteyttä Turun yliopiston ja Åbo Akademin sosiologian oppiaineiden välille, Toivanen sanoo.
Teema täyttyy epävirallisissa keskusteluissa
Professori Sztompkan lisäksi kateederille nousivat Turun yliopistossa toukokuussa kunniatohtoriksi promovoitava professori Peter Kivisto sekä apulaisprofessori Suvi Salmenniemi. Puheet heijastavat päivien teemaa odottamattomia seurauksia. Ytimenä on havainto, että hyvätkään aikomukset eivät aina toteudu niin kuin on kuviteltu.
Salissa istuu tieteentekijöiden rinnalla väkeä ministeriöistä, poliisista, Kelasta, eri säätiöistä ja oppilaitoksista. Työterveyslaitoksesta paikalle saapuneet Ulla Perhonen (kuvassa vasemmalla) ja Heli Ansio ja tunnustavat, että teemalla ei ole väliä. Tärkeintä on vapaamuotoinen keskustelu.
– Minä korostan epävirallisen hengailun merkitystä. Tutkimusta ei juuri muualta saa tietoa ennen kuin ne ovat julkaistu. Täällä saa tietää, minkälaista tutkimusta on meneillään ja mikä on ajankohtaista. Tämä on merkittävin yhteiskunnallisen tutkimuksen tiedonsaantipaikka, Heli Ansio sanoo.
Itä-Suomen yliopistosta Turkuun saapunut tutkija Miisa Törölä piti erityisesti siitä, että sosiologipäiville osallistuu muitakin kuin tieteentekijöitä.
– Silloin mennään yleensä enemmän käytäntöön, Törölä totesi.
Mistä sosiologin pitää puhua?
Suvi Salmenniemen (kuvassa) mukaan päivien saaminen Turkuun avasi oppiaineelle mahdollisuuden nostaa esille aiheista, joista sosiologien pitäisi tällä hetkellä puhua.
– Tällä hetkellä sellaisia ovat uusliberalismi, hyvinvointivaltion muutos, talouskriisi, ilmastonmuutos, uudet politiikan ja kansalaisaktiivisuden muodot, Salmenniemi sanoi.
Salmenniemen mukaan sosiologit ovat suomalaisessa keskustelussa hyvin läsnä. Tieteellisten sekä median kautta populaarien areenojen lisäksi suomalaissosiologit ovat aktivoituneet myös kansainvälisessä keskustelukentässä.
Sosiologipäivät jatkuvat perjantaina 22.3. Turun yliopiston Educariumissa 38 työryhmän työskentelyllä sekä kello 13.30. alkavalla paneelikeskustelulla Sosiologia identiteettinä.
Erja Hyytiäinen
