Sirkka Ahonen ja Hans Gruber uudet kasvatustieteen kunniatohtorit
Turun yliopisto järjestää 28.-30.5. tohtoripromootion, jossa vihitään uusien tohtoreiden ohella 12 kunniatohtoria. Kasvatustieteen kunniatohtoreiksi tiedekunta on kutsunut emeritaprofessori Sirkka Ahosen Helsingin yliopistosta sekä professori Hans Gruberin Regensburgin yliopistosta Saksasta.
Uudet kunniatohtorit luennoivat Turun yliopistolla 27.5. Ahosella ja Gruberilla on pitkä yhteistyöhistoria kasvatustieteiden laitoksen ja opettajankoulutuslaitoksen kanssa.
Yleinen ja yhdenvertainen koulutus on edellytys tasa-arvoiselle yhteiskunnalle
Sirkka Ahonen korosti historiallisessa katsauksessaan koulutususkon kehittymiseen luottamustaan siihen, että yleinen ja yhdenvertainen koulutus myötävaikuttaa tasa-arvoisen yhteiskunnan syntyyn ja on henkisen hyvinvoinnin ja demokratian edellytys.
- Kasvatushistoriallinen tutkimus on historiallisesti jakautunut kahteen leiriin, joista ensimmäisessä on tuettu koulutususkoa ja nähty yhdenvertaisen pohjakoulutuksen ja kaikille yhtenäisen peruskoulun luovan tasa-arvoa ja vapautta. Toisessa leirissä koulutususkoon on suhtauduttu skeptisemmin ja peräänkuulutettu vapauden lisäämistä koulutukseen.
Käytävän keskustelun luonne on vaikuttanut päättäjien toimintoihin kautta historian ja sillä on yhteys kunkin aikakauden valtiollisiin arvoihin.
-Sirkka Ahonen totesi kasvatushistorian tutkijoiden osoittaneen nykypäivän lasten vanhempien haluavan tavallisia lähikouluja lapsilleen ja pitävän koulua kaikille kuuluvana yhteisenä hyvänä. Kasvatushistorian tutkimuksen tulevaisuuden haasteena voidaan toisaalta nähdä koulutususkon tukeminen tutkimustuloksilla ja toisaalta tehtyjen koulutuspoliittisten päätösten seurausten tutkiminen.
-Koulutususko elää, on edelleen vilkkaan keskustelun alainen ja toimii päättäjien pontimena. Niin hyvillä kuin huonoillakin päätöksillä muutetaan yhteiskuntaa, hän toteaa.
Ahosen mukaan koulutuspoliittisista päätöksistä on keskusteltava ja niitä on myös jatkuvasti kyseenalaistettava.
Asiantuntijaksi kehitytään pitkän prosessin kautta
Hans Gruber esitteli luennollaan tutkimusprojektiensa tuloksia ja asiantuntijuuden kehittymistä pitkäaikaista harjoitusta vaativilla aloilla, kuten klassisessa musiikissa, tieteessä, lääketieteessä, taloustieteissä, urheilussa ja tietotekniikassa.
-Hans Gruber toteaa yksilön asiantuntijaksi kehittymisen tapahtuvan pitkän oppimisprosessin eri vaiheiden kautta alkaen tiedonhallinnasta ja päättyen tarkoitukselliseen harjoitteluun.
Täten haastetaan ajatus synnynnäisestä lahjakkuudesta ja voidaan olettaa, että tiettyjen vaiheiden kautta ja tietynlaisen harjoittelun avulla kaikilla on mahdollisuus kehittyä huippuasiantuntijoiksi. Tämä edellyttää toistojen suurta määrää, jatkuvaa palautetta, riittävän vaativaa tavoitetasoa sekä suunnitelmallista harjoittelua suorituksen parantamiseksi. Asiantuntijuuteen liitttyvä know-how kehittyy teoreettisen, käytännön ja kokemuksellisen tiedon hankinnan kautta.
-Uudet teknologiasovellukset, esimerkiksi silmänliikkeiden seurannassa, mahdollistavat uusien tutkimusmetodien käytön ja niiden myötä myös uusien tutkimuskysymysten esittämisen asiantuntijuuden kehittymistä seurattaessa. Viimeisimmissä tutkimustuloksissa on osoitettu myös sosiaalisilla verkostoilla ja sosiaalisella kontekstilla olevan tärkeä merkitys asiantuntijuuden kehittymiselle.
