Siitepölytutkimus tarjoaa arvokasta tietoa monelle tutkimusalalle

Joukko siitepölyseurantaan liittyvästä tutkimuksesta kiinnostuneita tutkijoita kokoontui juhlaseminaariin 20.11. kuulemaan kiinnostavia esimerkkejä siitä, millaisista näkökulmista siitepölytutkimusta tehdään eri aloilla, ja millaisissa eri hankkeissa viisikymmenvuotista seuranta-aineistoa on käytetty. Seminaarissa keskusteltiin myös uusista ideoista laajan seuranta-aineiston hyödyntämiseksi.

– Siitepölyseuranta ja sitä hyödyntävä siitepölytiedotus ovat yliopiston tunnetuimpia toimintoja kansalaisille. Olen itsekin yksi niistä yli miljoonasta allergikosta, jotka ovat tätä palvelua tarvinneet, sanoi rehtori Marjo Kaartinen avajaispuheessaan.

Kaartinen totesi siitepölytiedotuksen ja sen taustalla olevan tutkimuksen olevan todella vaikuttavaa toimintaa myös yliopiston näkökulmasta.

– Hienoa on myös se, että aerobiologia on monia tieteenaloja yhdistävä tiede, ja monitieteiset kysymykset edellyttävät monitieteistä lähestymistapaa. Toivotan onnea ja menestystä siitepölyseurannalle seuraavallekin 50 vuodelle, ja toivotan myös oivalluksia herättävää juhlaseminaaria tänään, Kaartinen sanoi.

Siitepölyaineistoa voi hyödyntää monella alalla

Ohjelman aluksi dosentti Annika Saarto esitteli siitepölyseurannan ja aerobiologian historiaa Turun yliopistossa. Saarto kuvasi miten seuranta-aineisto ja kansalaisille julkaistava siitepölyennuste käytännössä syntyvät, jotta eri alojen tutkijat saavat käsityksen siitä, millainen aineisto on ja miten sitä voisi olla mahdollista hyödyntää.

Lisäksi Saarto esitteli kiinnostavia esimerkkejä eri aloihin liittyvistä tutkimuksista. 

– Seuranta-aineistomme on niin laaja, että sieltä voi löytyä vaikka mitä uusia yhteyksiä, joita kannattaa penkoa. Aineistoa hyödynnetäänkin jo monenlaisessa tutkimuksessa, esimerkiksi ekosysteemeihin tai sääilmiöihin ja ilmastoon liittyvissä tutkimuksissa.

Saarto kertoi myös kiinnostavista terveysaiheisista tutkimuksista, joista hän mainitsi esimerkkinä muun muassa hiljattain tehdyn tutkimuksen, jossa Covidin ja siitepölyaltistuksen välillä löydettiin yhteys.

– Ja pian meiltä on tulossa artikkeli, jossa tarkastelemme siitepölyn runsauden vaikutusta ylioppilaskokeissa menestymiseen, Saarto kertoi.

Miten siitepölystä on keskusteltu julkisuudessa? Miten siitepöly vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen?

Seuraavaksi seminaarissa kuultiin kolme eri puheenvuoroa siitepölyaiheisesta tutkimuksesta eri tieteenaloilta.

Ensimmäisenä kuultiin historiantutkija, dosentti Otto Latvan esittely siitä, miten siitepölystä on puhuttu Suomen julkisessa keskustelussa 1800-luvulta nykyaikaan. 

Digitoituja sanoma- ja aikakauslehtiä tutkinut Latva löysi eri vuosikymmenien julkisesta keskustelusta useita toistuvia teemoja, joista osassa siitepölystä puhuttiin positiivisessa valossa ja osassa se nähtiin haittana. Siitepölyallergia oli eri vuosikymmeninä yksi keskeisimmistä teemoista. Sen lisäksi esimerkiksi 1950-luvulle asti siitepöly yhdistettiin julkisessa keskustelussa usein hyvään satoon. 60-luvulta 2000-luvulle taas kirjoitettiin runsaasti siitepölyyn liittyvistä esteettisistä haitoista, esimerkiksi siitä kuinka kaikkialle levittäytyvä siitepöly ärsyttää.

Seuraavaksi kuultiin kauppatieteiden professori Mika Vaihekosken esittely pörssikäyttäytymisen suhteesta siitepölymääriin.

– Kuulin siitepölyaineistosta eräässä monitieteisessä biodiversiteettiä käsitelleessä seminaarissa, ja ajattelin että tästä voisi saada jotain. Suuri osa populaatiosta kärsii allergioista, ja niillä on vaikutusta ihmisiin ja ihmisten käyttäytymiseen. Pyysimme siitepölyaineistoa käyttöömme, ja lähdimme selvittämään, onko siitepölymäärillä vaikutusta siihen, miten ihmiset tekevät sijoituspäätöksiä ja voiko tämän perusteella ennustaa tulevaa käyttäytymistä. Myös taloustieteissä on viime aikoina lisääntynyt paljon vaihtoehtoisten tietolähteiden käyttö, ja siitepölyaineisto sopii tälle kentälle hyvin, Vaihekoski sanoi.

Siitepöly paljastaa arkeologille historiallisia ajoituksia

Kolmantena siitepölytutkimuksen monitieteisyyttä kuvasi arkeologi Mia Lempiäinen-Avci. Hän kertoi, miten arkeologit ovat jo usean vuosikymmenen ajan tehneet yhteistyötä aerobiologian asiantuntijoiden kanssa ja millainen merkitys siitepölyntunnistuksella on arkeologisessa tutkimuksessa.

– Siitepöly säilyy maaperässä satoja, jopa tuhansia vuosia, ja siitepölynäytteet ovat yksi asia, joita arkeologit kaivauksilta keräävät. Se tuottaa paljon merkittävää tietoa arkeologisen tutkimuksen tueksi, kun arkeologit selvittävät ihmisen toimintaa, ja ilman sitä tiedot esimerkiksi historiallisten tapahtumien ajoittumisesta voisivat jäädä vaillinaiseksi.

Kaivauksista löytyvän siitepölyn perusteella saadaan arvokasta tietoa esimerkiksi eri aikojen kasvillisuudesta ja ympäristöistä.

– Siitepölyyn liittyen arkeologeja kiinnostaa erityisesti varhaiseen viljelyyn, kaupunkien perustamiseen tai hautausrituaaleihin liittyvät kysymykset. Siitepölyn perusteella pystymme selvittämään, millaisia kasveja alueella on kasvanut, milloin alueella on aloitettu maanviljely, eli milloin ja miten ihmiset ovat alkaneet vaikuttaa ympäristöönsä. Jos yksistään arkeologisten kaivausten perusteella arvellaan esimerkiksi asutuksen perustamiselle jokin tietty vuosisata, niin kaivauksista löytyvän siitepölyn perusteella saatetaan pystyä tarkentamaan tapahtumia monella sadalla vuodella, Lempiäinen-Avci kertoi.

– Olen itsekin tehnyt aktiivisesti yhteistyötä siitepölytutkijoiden kanssa. Projektit ovat olleet hedelmällisiä, ja suuri ilo, ja toivon että yhteisiä projekteja syntyy jatkossakin. Siitepölytutkimuksesta on varmasti hyötyä myös muille tutkijoille, Lempiäinen-Avci sanoi lopuksi.

Siitepölyaineisto käytettävissä kaikille kiinnostuneille

Siitepölyn seuranta-aineistoa on Turun yliopistossa alettu kerätä vuonna 1974, ja seuranta on jatkunut katkeamatta tähän päivään asti. Mukaan on tullut eri vuosina useita muitakin paikkakuntia, niin, että seuranta-aineisto kattaa hyvin koko maan etelästä pohjoiseen. Tällä hetkellä siitepölyseurantaa tehdään kahdeksalla eri paikkakunnalla.

Koko aineisto on tallessa sekä fyysisesti arkistoituna, että digitaalisessa muodossa, ja aineisto on saatavilla tutkimuskäyttöön.

Jos kiinnostuit aineiston hyödyntämisestä tai tutkimusyhteistyöstä, ota yhteyttä aerobiologian asiantuntijoihimme: siitepolytiedotus@utu.fi