Siitepölytiedotus on monelle tuttu palvelu, joka on auttanut allergisia, astmaatikkoja sekä terveydenhuollon ammattilaisia jo monen vuosikymmenen ajan.
Projektitutkija Sanna Pätsi tiputtaa pullosta näytelasille pisaran muovia, jonka päälle hän asettaa palan siitepölykeräimestä otettua nauhaa. Mikroskoopin alla näytenauhan kappale paljastaa tutkijoille, mitä hiukkasia siihen on ulkoilmasta vuorokauden aikana tarttunut.
Tiedotuspäivinä näytteet on käsiteltävä ja analysoitava muutaman tunnin kuluessa, jotta tiedote ehditään saada valmiiksi ennen iltapäivän radiouutisia. Turun yliopiston Norkko-siitepölytiedotus on lukuisten allergiasta tai astmasta kärsivien suomalaisten sekä terveydenhuollon ammattilaisten seuraama ja median ahkerasti käyttämä palvelu.
– Teemme tiedotetta tänä vuonna kolmesti viikossa. Turussa näytteitä seurataan ympäri vuoden, ja muilla paikkakunnilla läpi koko siitepölykauden. Ukkoskuuroja lukuun ottamatta näytteet käydään keräämässä katoilta säällä kuin säällä. Tulosten analysoinnin jälkeen laadimme tiedotteen, joka kertoo, millainen siitepölytilanne juuri nyt on, ja mitä on odotettavissa lähipäivinä eri puolilla Suomea, Pätsi sanoo.
Palvelu seuraa siitepölytilannetta kahdeksalla paikkakunnalla Helsingistä Kevolle, joten ennuste kuvaa hyvin koko Suomen siitepölytilannetta.
Kullakin paikkakunnalla on katolle asennettuja siitepölykeräimiä, jossa liikkuvaan keräysnauhaan ilmassa olevat siitepölyhiukkaset tarttuvat. Näytenauhat kerätään katoilta ja analysoidaan joko paikan päällä tai lähetetään Turun yliopiston siitepölytiedotukseen analysoitavaksi.
Näytteen käsittely ja analysointi on tarkkaa asiantuntijan tekemää käsityötä. Jokainen nauha käsitellään näytteiksi, jotka analysoidaan yksitellen. Näytteistä tunnistetaan kaikki niiden sisältämät siitepölytyypit ja lasketaan niiden siitepölyn määrät.
Näin syntyy siitepölytiedotuksen ensimmäinen vaihe, tilannekuva, jonka avulla saadaan tarkasti tietää, mitä ilmassa on. Tämä tieto ei kuitenkaan vielä riitä ennustamaan, miten siitepölytilanne kehittyy myöhemmin. Jotta voidaan laatia ennuste, tarvitaan lisää tietoa. Tutkijat yhdistävät siitepölynäytteet esimerkiksi sää- ja kulkeumamalleihin sekä luonnossa tehtyihin havaintoihin eri kasvien kukinnan etenemisestä.
– Sateet ja tuulet on otettava ennusteessa huomioon, sillä ne vaikuttavat siihen kulkeutuuko siitepöly koko Suomen läpi vai tuleeko suuri osa siitepölystä sateiden mukana alas, Pätsi kertoo.
– Luonnossa tehtävillä havainnoilla, eli hyvin perinteisillä kasvitieteen menetelmillä on myös tärkeä rooli. Sen avulla saamme tietää mitä ilmassa on pian. Seuraamalla miten kukinta etenee tai miten talvi on vaikuttanut kukintoihin, pystymme ennustamaan, milloin eri lajien siitepölykausi on alkamassa tai kuinka runsaasti siitepölyä on tulossa, dosentti Annika Saarto kertoo.
Tiedotuksen tarkkuus ja luotettavuus perustuu asiantuntijatyöhön
Siitepölytietoa etsiville tietoa on tarjolla erilaisista lähteistä. Pätsi ja Saarto korostavat, että ainoastaan Turun yliopiston Norkko-siitepölytiedotus perustuu asiantuntijoiden analysoimaan ja tulkitsemaan tietoon todellisista siitepölynäytteistä ja havainnoista. Se tekee tiedotuksesta tarkimman, mitä on saatavilla.
– Monissa palveluissa siitepölytiedot perustuvat laskennallisiin ennusteisiin, jotka ennakoivat siitepölyn määriä ja kauden ajoittumista esimerkiksi aiempien vuosien keskiarvojen ja lämpösummien kertymisen pohjalta. Ne eivät kuitenkaan korjaannu kauden aikana ja lämpösummalaskelmatkaan eivät usein toimi läheskään täydellisesti. Mallit voivat olla viikoilla pielessä tai ennustaa todellista merkittävästi voimakkaampaa tai pienempää siitepölypitoisuutta, Saarto sanoo.
Kokeiluun on alkanut tulla myös uudenlaisia automaattisia keräimiä, jotka keräävät ilmassa olevia hiukkasia ja analysoivat ne heti kun hiukkanen osuu keräimeen.
– Automaattikeräinten kehitystä on kiinnostavaa seurata, mutta tällä hetkellä ne eivät osaa vielä tulkita hiukkasia luotettavasti. Ajantasaisen, tarkan ja luotettavan siitepölytiedon tuottaminen vaatii asiantuntevaa analyysiä ja käsityötä, Saarto korostaa.
Pitkäaikaistutkimus kerryttää arvokasta tietoa – siitepölykaudet pidentyvät ja siitepölyn määrä kasvaa
Viikoittainen siitepölykauden seuraaminen ja siitä tiedottaminen on tärkeä palvelu allergiasta kärsiville, mutta ajankohtaistiedotus on vain yksi osa siitepölytutkimuksen kokonaiskuvassa.
Turun yliopiston siitepölytutkimus on 1970-luvulta alkaen kartuttanut myös koko Euroopan laajuista pitkäaikaisseurantaa. Turussa siitepölyä on seurattu vuodesta 1974, ja Kevolla ja Oulussakin lähes yhtä pitkään. Euroopassa on vain kourallinen maita, joissa seuranta on jatkunut vieläkin kauemmin.
Monta maata kattavien aineistojen avulla tutkijat pystyvät tarkastelemaan esimerkiksi sitä, millä tavoin siitepöly kulkeutuu eteläisestä Euroopasta sen pohjoisimpiin osiin, tai seuraamaan miten ilmaston muuttuminen kuluneiden vuosikymmenien aikana on vaikuttanut kasvukausiin ja kasvien käyttäytymiseen eri puolilla Eurooppaa.
– Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa moneen asiaan. Se on pidentänyt kasvukautta ja samalla myös siitepölykautta. Uusia lajeja on levinnyt eri alueille. Koivun kukinnan sykli ei ole enää yhtä selkeä kuin vielä kymmenen vuotta sitten, Pätsi kuvaa.
Euroopassa ensimmäiset pitkäaikaisseurannat aloitettiin 1960-luvulla. Samalla sovittiin yhteiset standardit siitepölyseurantaan niin, että kaikki eri maissa ja eri vuosikymmeninä kerätyt aineistot ovat vertailukelpoisia keskenään ja tietoja voidaan yhdistää. Vaikka mukana on kymmeniä maita, dataa on onnistuttu keräämään hyvin tiheästi.
– Tutkimusyhteistyö siitepölyseurannassa on Euroopassa aivan ainutlaatuista ja mallia kadehditaan muualla. Esimerkiksi Yhdysvalloissa eri toimijat keräävät tietoa eri tavoilla, eikä vertailukelpoista kokonaiskuvaa synny. Pitkäaikaisseurantaan osallistumisemme on kerryttänyt erittäin arvokasta tietoa. Sen ylläpitäminen on tärkeää kansainvälisestikin, Pätsi ja Saarto kertovat.
Palvelun jatkuminen vaakalaudalla
Siitepölytiedon kerääminen ja analysoiminen eri puolilla Suomea on aikaa vievää asiantuntijatyötä. Näin laajan seurannan ylläpitäminen yliopiston perusrahoituksella on ollut haastavaa, ja seurantaa on välillä jouduttu supistamaan. Tälle vuodelle rahoitus vielä on, mutta yliopisto etsii parhaillaan rahoittajia siitepölytiedotuksen jatkamiseksi.
– Pitkäaikaisseurannan jatkuminen on meille tutkimustarkoituksessa erittäin tärkeää, joten siihen liittyvillä paikkakunnilla aineistoa kerätään jatkossakin. Mutta se ei vielä riitä koko Suomen alueen kattavalle viikoittaiselle siitepölytiedotukselle. Yhteistyö- ja rahoitusmahdollisuuksista keskustellaan parhaillaan ja toivottavasti pystymme jatkamaan tiedotuspalvelua myös tulevina vuosina, Saarto sanoo.
