Selvitys: peruskoulun oppilaiden digitaitoja tulisi monipuolistaa
Vuosina 2016–2018 toteutettu Digiajan peruskoulu -hanke selvitti digitaalisen oppimisen ja opettamisen käytäntöjä sekä oppimateriaalien käyttöä perusopetusta antavissa kouluissa. Selvityksen mukaan perusopetuksen opettajien digitaidot olivat tarkasteluajanjaksolla kohentuneet, mutta oppilaiden digitaidoissa ja digitaalisten materiaalien käytössä havaittiin kehittämistarpeita.
Kouluilla on yhä useammin yhteinen visio digitalisaatiosta, ja sen toteutumista tuetaan työyhteisöissä.
Digitalisaatio otetaan aiempaa tavoitteellisemmin huomioon opetuksen kokonaissuunnittelussa. Digistrategioiden tavoitteita arvioidaan kouluissa hieman useammin kuin aiemmin, myös opettajan henkilökohtaisissa kehitystavoitteissa. Kehitettävää on vielä etenkin koulujen digitaalisten verkko- ja oppimisympäristöjen laadun säännöllisessä arvioinnissa. Tämä käy ilmi 15. helmikuuta julkaistusta selvityksestä.
Selvitys toteutettiin valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoittamassa Tampereen yliopiston ja Turun yliopiston yhteisessä Digiajan peruskoulu -hankkeessa. Siinä tarkasteltiin oppilaitosorganisaatioiden digitaalisten teknologioiden käyttöä ja hyödyntämisvalmiuksia, uusien oppimateriaalien ja oppimisympäristöjen hyödyntämistä sekä digitaalisen osaamisen tasoa. Lisäksi hanke arvioi hallituksen toimien vaikuttavuutta suomalaisissa peruskouluissa.
Opettajien digitaidot parantuneet
Selvityksen mukaan opettajien digitaaliset taidot ovat selvityksen tarkasteluvuosien aikana parantuneet. Opettajien osaamisen kehittymistä edistävät digipalvelujen ja ohjelmistojen käyttöaktiivisuus arjessa, digiaiheinen täydennyskoulutus sekä koettu luottamus omiin taitoihin. Selvityksen mukaan erityisesti nuoremmilla opettajilla (alle 40-vuotiaat) ja miesopettajilla on vahvuuksia digitaalisissa valmiuksissa.
Tutkijat suosittavat täydennyskoulutuksen suuntaamista aiempaa tasapuolisemmin ja erityisesti yli 40-vuotiaille opettajille. Myös erityisopettajien osaamiseen on hyvä kiinnittää huomiota täydennyskoulutustarjonnassa.
Oppilaiden digitaidoissa ja digitaalisen materiaalin käytössä havaittiin kehittämistarpeita
Oppilaiden digitaalisessa osaamisessa ei ole tapahtunut muutoksia tarkasteluvuosien välillä. Oppilaiden osaamista mittaavat testitulokset jäivät kaikilla mitatuilla osa-alueilla parhaimmillaankin tyydyttäviksi. Tutkijat suosittelevat raportissaan taitotason pidempiaikaista seurantaa ja mittausta.
Koulujen oppimismenetelminä suositaan edelleen perinteisiä kirjoja, vihkoja ja monisteita, jolloin digitaalisen osaamisen karttuminen jää ohueksi. Vaikka opettajat käyttävät digitaalisia työvälineohjelmia ja ohjelmistoja sekä digitaalisia oppimateriaaleja osana opetustaan aiempaa enemmän, ei vastaavaa kasvua todettu oppilaiden osalta. Opetussuunnitelman perusteiden laaja-alaisten osaamistavoitteiden korostama oppilaiden oma aktiivisuus tieto- ja viestintäteknologian käytössä ei vielä selvityksen tulosten perusteella kaikilta osin toteudu.
Oppitunneilla teknologian käyttäjiä ovat pääasiassa opettajat, vaikka oppilailla on jo alakouluikäisinä paljon kokemusta muun muassa erilaisten digitaalisten sisältöjen tuottamisesta. Oppilaat arvioivat vastauksissaan digiresursseja hyödynnettävän opetuksessa selvästi vähemmän kuin opettajat omissa vastauksissaan. Tulosten mukaan juuri monipuolinen digitaalisten teknologioiden käyttö yhdistyy oppilaiden digiosaamiseen.
– Perusopetuksella on keskeinen rooli tasa-arvoisten lähtökohtien tarjoamisessa myös digitaalisen osaamisen näkökulmasta. Koulujen digitalisoitumisen edistämisessä olisi syytä kiinnittää huomio siihen, miten digitaalisuutta voidaan hyödyntää muun oppimisen tukena niin, että se samalla kartuttaa digitaitoja. Esimerkiksi oman sisällön tuottamiseen ja jakamiseen, tiedonhankintaan ja arviointiin, tai erilaisten yhteiskunnallisten palvelujen käyttöön liittyvien tehtävien avulla on mahdollista syventää niin asiasisällön kuin itse digitaitojenkin oppimista, toteaa koulutussosiologian tutkimuskeskuksen projektitutkija Suvi-Sadetta Kaarakainen.
Hallituksen toimet koulutuksen digitalisaation edistämiseksi näkyvät erityisesti tutoropettajatoiminnan myötä vahvistuneessa digitaalisten opetusmenetelmien hyödyntämisessä sekä opettajien digitaitojen karttumisessa. Jo saavutetun kehityksen lisäksi olisi jatkossa pyrittävä tarjoamaan myös oppilaille erityyppisiä mahdollisuuksia hyödyntää digitaalisia resursseja, ja laajentaa näin koulun ulkopuolella usein varsin yksipuoliseksi jäävää teknologioiden käyttöä.
Digiajan peruskoulu -hanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa ja sen toteuttivat yhteistyössä Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskus ja Tampereen yliopiston TRIM-tutkimuskeskus, joka myös koordinoi hanketta.
Lisätietoja:
projektitutkija Suvi-Sadetta Kaarakainen, Turun yliopisto, Koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSE