Turun yliopiston saksan kielen lehtori Kalle Konttiselle on myönnetty Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton Tiedon helmi -palkinto. Palkinto myönnettiin ansioista kääntäjäkoulutuksen kehittämisessä ja uudistamisessa erityisesti työelämän monipuolisia vaatimuksia vastaamaan.
Turun yliopiston saksan kielen lehtori Kalle Konttinen on saanut Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton (SKTL) Tiedon helmi -palkinnon.
Konttinen palkittiin kääntäjänkoulutuksen innovatiivisesta, omistautuneesta ja pitkäjänteisestä kehittämisestä työelämän ja käännösalan muuttuviin osaamistarpeisiin.
SKTL:n mukaan Konttinen on tehnyt uraauurtavaa työtä tuomalla yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä asennetta Turun yliopiston humanistisen alan koulutukseen. Lisäksi hän on kehittänyt yliopiston kääntäjänkoulutusta sekä tutkinnon puitteet että työelämän ja käännösalan muuttuvat tarpeet huomioiden.
Konttinen on muun muassa ideoinut ja kehittänyt vuodesta 2015 alkaen Monikielinen käännöstyöpaja -konseptia, joka on sisällöltään, tavoitteiltaan ja laajuudeltaan Suomessa poikkeuksellinen ja eurooppalaisittain ainutlaatuinen. Lisäksi hän on ollut ratkaisevassa roolissa yliopiston käännösteknologian opetusmenetelmien kehittämisessä ja käännösteknologian integroimisessa osaksi tutkinto-ohjelman opetusta. Hän on tehnyt suomalaista edistyksellistä kääntäjäkoulutusta tunnetuksi myös kansainvälisesti.
- Tuntuu hyvältä, että Turun yliopiston kääntäjäopintojen innovaatiot saavat tällaisen tunnustuksen. Palkintoraadin jäsenet ymmärtävät varmasti omasta kokemuksesta, kuinka haastavaa on luoda toimiva ja opiskelijoita innostava kurssikokonaisuus, sanoo Konttinen.
Konttisen mukaan monikielisen käännösviestinnän opettajat ovat yhdessä onnistuneesti suunnitelleet ja organisoineet hyvin toimivan vuoden mittaisen käännösyrityssimulaation. Siinä pitkälti toistakymmentä opettajaa ja käännösalan asiantuntijaa tuovat haasteita ja tukea itseohjautuville opiskelijatiimeille.
Kääntäjät toimivat monissa eri rooleissa
Vaikka käännösala on käännösmarkkinoiden kansainvälistymisen ja teknologisen kehityksen myötä muuttunut paljon, käännöstaidon ytimessä on Konttisen mukaan edelleen kyky tunnistaa tekstin merkityksiä ja taito tuottaa sujuvia ja käyttötilanteeseen sopivia käännöksiä.
- Tällainen osaaminen kehittyy parhaiten, kun tekstejä käydään yhdessä keskustellen läpi ja opiskelijat saavat riittävästi palautetta sekä toisiltaan että opettajalta, pohtii Konttinen.
Myös odotukset alan ammattilaiselle ovat kasvaneet. Konttinen toteaakin, että kääntäjäksi valmistuvan tarvitsee osata toimia käännösprojekteissa useissa eri rooleissa: kääntäjänä, käännöksentarkistajana, oikolukijana ja ehkä myös projektien organisoijana. Myös erilaisia teknologiataitoja tarvitaan esimerkiksi käännösprojektien valmistelutehtävissä ja konekääntämisen yhteydessä.
- Käännösalan tehtävät – aivan kuten muukin asiantuntijatyö – edellyttävät oman työn syvällistä käsitteellistä hahmottamista. Toisaalta kääntäjä tarvitsee vahvaa kokemusperäistä osaamista. Kielitaitoa, käännöstaitoa ja muita tarpeellisia taitoja oppii vain harjoittelemalla. Käännösyrityssimulaatio on osoittautunut onnistuneeksi tavaksi yhdistää käsitteellinen ajattelu käytännön tekemiseen, Konttinen kertoo.
Tiedon helmi -palkinto luovutettiin Konttiselle Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen XIX symposiumin yhteydessä 22.–23.4.2022 Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella.
Lisätietoja:
SKTL:n viestintäasiantuntija Maarit Laitinen
maarit.laitinen@sktl.fi
044 3445 111
