Pesti Intcenissa vain kasvattanut Salmen halua saada Suomeen siviilitiedustelujärjestelmä

19.03.2014

Euroopan unionin tiedusteluanalyysikeskuksen johtaja Ilkka Salmi on aiempaakin vakuuttuneempi, että Suomi tarvitsee oman siviilitiedustelujärjestelmän. Syynä on vahvistunut näkemys siitä, että Suomen uhat voivat tulla hyvinkin kaukaa. Salmi kertoi näkemyksistään valtio-opin Vakoilu ja politiikka -luentosarjassa.

EU Intelligence Analysis Centren eli Intcenin johtaja, Turun yliopiston alumni Ilkka Salmi tarttui aiheeseen Vakoilu ja EU luentokurssia koordinoivan professori Matti Wibergin innoittamana.

Turun yliopiston kasvatti ja Vuoden 2009 alumni Ilkka Salmi työskentelee kolmatta vuottaan EU Intelligence Analysis Centren eli Intcenin johtajana. Työssä katsantokanta on EU:n kattava, mutta Suojelupoliisin päällikön virasta vapaalla oleva Salmi seuraa silti aktiivisesti myös Suomen tapahtumia.

– Suomen pitää arvioida, mitkä ovat meidän turvallisuusuhkamme. On hyvä huomata, että ne saattavat syntyä ja tulla kaukaa Suomen ja EU:n ulkopuolta. Tällä hetkelle ne tuntemattomimmat uhat syntyvät verkkomaailman puolella. Jotta meillä olisi käytössämme kaikki tarvittavat työkalut, meillä pitäisi olla myös tiedustelullinen ulottuvuus, Salmi sanoi.

Hän tunnustaa olevansa hieman jäävi, mutta sanoo silti, että siviilitiedustelu olisi parasta sijoittaa osaksi Suojelupoliisia.

Ketterämmäksi ja napakammaksi

Salmen aikana Intcenissa on otettu käyttöön nopeamman reagoinnin keinoja. Kun vielä viitisen vuotta sitten suurin osa tuotannosta pystyttiin määrittelemään puolivuotiskausittain, nyt etukäteen tuotannosta voidaan määritellä vain noin 15 prosenttia.

Samaan aikaan on siirrytty 20-sivuisista perusteellisista selvityksistä tiukemmin analysoituihin, sivun parin mittaisiin tiiviisiin esityksiin, joita tietotulvan keskellä elävien on helpompi omaksua.

Hyväkään toiminta ei aina tuota täyttä onnistumista. Esimerkiksi Intcen oli seurannut Ukrainan tilannetta, mutta Salmi tunnustaa, että kriisin syvyys, nopeus ja eskaloituminen olivat yllätyksiä.

Nyt EU:n edustajat lähtevät Ukrainaa koskeviin tapaamisiin mukanaan Intcenin analyysit.

– Nyt täytyy vain toivoa, että ulkoministerit onnistuvat rauhoittamaan tilanteen, Salmi sanoi.

Intcenillä ei omaa operatiivista toimintaa

Salmi kertoi luentosarjan kuulijoille, että aina silloin tällöin EU:n instituutioiden sisältä pyritään vaikuttamaan Intceninin raportteihin. Vaikka kyse on yleensä
toiveesta muokata jotakin kohtaa tai sanamuotoa poliittisesti toivojan kannalta haluttuun suuntaan, Intcen on tarkka riippumattomuudesta.

– Meille on täysin selvää se, että me emme tee poliittisia raportteja, Salmi sanoi.

Tiukka rajanveto on tarpeen, sillä usean valtion yhteisessä elimessä luottamus puolueettomuuteen on välttämätön. Näin jo siksi, että Lissabonin sopimuksen mukaisesti kansallinen turvallisuus kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltuuksiin. Tiukan tulkinnan mukaan EU:lla ei olisi minkäänlaista roolia tiedustelussa.

Vuonna 2003 EU:ssa todettiin sen tarvitsevan tiedustelutietoja ulkopoliittisen päätöksenteon pohjaksi. Sen mahdollistaa Lissabonin sopimuksen vapaampi tulkinta. Kaikki operatiivinen tiedustelutoiminta on jäsenvaltioiden käsissä, mutta ne toimittavat valitsemansa aineiston Salmen johtaman Intcenin käyttöön.

– EU:n sisällä Intcenin ainoa rooli liittyy terrorismin torjuntaan ja kyberuhkiin, Salmi sanoo.

EU:ssa laadittiin viime vuonna kyberturvallisuusstrategia, jonka tavoitteena on muun muassa kannustaa toimenpide-ehdotuksin jäsenvaltiot miettimään omalta kohdaltaan, ovatko ne varautuneet mahdollisiin uhkiin.

Miten töihin unioniin?

Seminaarin päättyessä opiskelijat panivat vuonna 1992 Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta valmistuneen Salmen tiukan kysymyksen eteen: miten pääsee töihin Euroopan unioniin.

– Ensimmäinen vaihtoehto on hakeutua harjoittelijaksi. Toinen on pisin ja vaikein: osallistua kilpailuihin ja jos ne läpäisee, pääsee reserve-listalle. Kolmas tie on minun tieni eli tiettyihin johtaviin, useimmiten määräaikaisiin, tehtäviin valitaan kilpailun ulkopuolelta, valintaprosessin kautta henkilöitä, Salmi neuvoi.

Luentosarja seuraavat osat:
ma 24.3. (Pub 2): professori Kimmo Rentola: Politiikka ja tiedustelu kylmän sodan Suomessa (huomaa muuttunut ajankohta ja paikka)
ti 1.4. Pub 1: toimitusjohtaja René Nyberg: Jokaisella maalla on tiedustelu, ellei oma, niin vieras
ti 8.4. (Pub 1): kyberturvallisuusjohtaja Jarno Limnéll: Kyberuhat
ti 15.4. (Pub 1): tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio: Vakoilu ja tietosuoja
ti 22.4. (Pub 1): professori Joonas Sipilä: Tiedustelu ja armeijat

Erja Hyytiäinen

Luotu 19.03.2014 | Muokattu 19.03.2014

Asiasanat

viestintä

yhteiskuntatieteellinen tiedekunta