PALO etsii välineitä pitkäjänteisempään päätöksentekoon
06.03.2018
Miten vaalikausiin lohkotussa julkisessa päätöksenteossa ja hallinnossa voitaisiin nykyistä paremmin ottaa huomioon päätösten pitkän aikavälin vaikutukset? Siihen etsitään vastausta Turun yliopiston koordinoimassa tutkimushankkeessa, jonka ajankohtaisuudesta kertoo valtion hankkeelle myöntämä Strategisen tutkimuksen neuvoston nelivuotinen rahoitus.
Avajaiskonferenssin pääpuhujina olivat Norjan ympäristötieteen ja biologian yliopisto professori Arild Vatn (vas.). Brittiläisen Kolumbian yliopiston professori Mark E. Warren ja Mainzin yliopiston professori Claudia Landwehr.
Edustuksellisissa demokratioissa vaalikausien väitetään lyhentävän vaaleilla valittujen kansanedustajien aikaperspektiiviä. Participation in Long-Term Decision-Making eli PALO (suomeksi Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa) pureutuukin lyhytjänteisyyden ongelmaan ja inhimillisen toiminnan vaikutuksiin julkisessa päätöksenteossa ja hallinnossa.
Luentoja täydensivät useat työpajat, joissa käsiteltiin PALO-konsortion tutkijoiden suunnitelmia. Luvassa on muun muassa kokeellista tutkimusta sekä uudenlaisia kansalaisosallistumisen käytäntöjä pilotoivia kokeiluita, joista yksi käsittelee maakuntahallinnon rakentamista. Mikäli maakuntauudistus etenee sille asetetussa aikataulussa, kansalaiskokouksena toteutettava kokeilu pidetään maakuntavaalien yhteydessä ensi syksynä.
– Vaikka inhimillisen toiminnan pitkän aikavälin vaikutuksista on paljon tietoa, se saa usein riittämättömästi huomiota päätöksenteossa. PALO:ssa tarkastelemme päätöksenteon lyhytjänteisyyden syitä yksilötasolla, ryhmissä ja eri poliittisissa instituutioissa, konsortion johtaja, Turun yliopiston valtio-opin professori Maija Setälä kertoo.
Monitieteiseen hankkeeseen osallistuu tutkijoita Turun ja Tampereen yliopistoista, Luonnonvarakeskuksesta ja Åbo Akademista.
– Lähtökohtana on, että politiikan käytäntöjä uudistamalla tulevat sukupolvet voidaan ottaa paremmin huomioon. Deliberatiivinen eli puntaroiva keskustelu erilaisia näkökulmia edustavien ihmisten välillä laajentaa poliittista ymmärrystä, ja siksi PALO:ssa tutkitaan sen potentiaalia edesauttaa myös tulevien sukupolvien intressien huomioimista. Tavoitteena on kehittää uusia deliberatiivisen keskustelun ja päätöksenteon käytäntöjä, joita voidaan soveltaa Suomessa ja muualla, Setälä kertoo.
PALO-konsortio kokoaa suuren joukon tutkijoita yhteen. Hanketta vetää valtio-opin professori Maija Setälä (4. vas)
Demokratiassa jokaisella on yksi ääni, muttei samanarvoinen ääni päätöksenteossa
Nelivuotinen hanke käynnistyi viime vuoden lopulla, mutta todelliseen vauhtiin päästiin Turun yliopistossa helmikuussa järjestetyssä avajaiskonferenssissa. Pääpuhujiksi oli kutsuttu Mainzin yliopiston professori Claudia Landwehr, Brittiläisen Columbian yliopiston professori Mark E. Warren sekä Norjan ympäristötieteen ja biologian yliopisto professori Arild Vatn.
Landwehr on demokraattisten instituutioiden kehityksen asiantuntija, Warren on keskittynyt demokraattisiin innovaatioihin, kansalaisyhteiskuntaan ja demokraattiseen hallintoon sekä poliittiseen korruptioon, Vatn puolestaan on erityisen perehtynyt ympäristöön liittyvään päätöksentekoon.
– Poliittisessa päätöksenteossa joitakin ryhmiä kuullaan paremmin kuin toisia. Demokratioissa on tunnettu periaate: yksi ihminen, yksi ääni äänestettäessä (vote), mutta mikään demokratia ei toteuta periaatetta yksi ihminen, yhtäläinen ääni päätöksenteossa (voice). Köyhät, heikommin koulutetut ja kielelliset vähemmistöt ovat ryhmiä, jotka kiinnostavat päättäjiä muita vähemmän, Landwehr kertoi.
Hän toi konkreettisena kysymyksenä esille sen, miten päättäjän on ajateltava tämän hetken ja tulevaisuuden ihmisiä kertomalla rokotevalinnasta. Päättäjien on valittava joko kallis hoito tai ennakkoon annettava rokote. Hoito riittää kymmenen hoitamiseen, samalla rahalla rokotteen saa tuhannelle, joista kymmenen sairastuisi ilman rokotetta.
– Monet päättäjät identifioituvat tämän hetken uhreihin, koska he jo kärsivät. Tilastollisista uhreista me emme tiedä yhtä paljon, Landwehr totesi.
Suunnitelmissa kansalaisosallistumisen käytäntöjä pilotoivia kokeiluja
Luentoja täydensivät useat työpajat, joissa käsiteltiin PALO-konsortion tutkijoiden suunnitelmia. Luvassa on muun muassa kokeellista tutkimusta sekä uudenlaisia kansalaisosallistumisen käytäntöjä pilotoivia kokeiluita, joista yksi käsittelee maakuntahallinnon rakentamista. Mikäli maakuntauudistus etenee sille asetetussa aikataulussa, kansalaiskokouksena toteutettava kokeilu pidetään maakuntavaalien yhteydessä ensi syksynä.
– Hankkeen suunnitelmat tarkentuivat hyvin avajaiskonferenssissa. Tieteelliseltä asiantuntijaryhmältä ja osallistujilta saatu palaute vie hanketta nyt vauhdilla eteenpäin, Setälä toteaa.
PALO-hankkeen ansiosta Politiikan tutkimuksen päiville 8.–9.3.2018 on saatu puhujaksi Alan M. Jacobs (University of British Columbia), joka pureutuu aiheeseen Can Democracies Manage the Future? Some Findings and a Research Agenda. Publicumissa (Mauno Koivisto -sali, Assistentinkatu 7) 8.3.2018 kello 12.30–14:00 pidettävä luento on kaikille avoin.
Lisää tietoa hankkeesta sekä avajaiskonferenssin tallenteet löytyvät osoitteesta http://paloresearch.fi.
Erja Hyytiäinen