Onko lottovoitto syntyä Suomeen – vai alkavatko arpajaiset vasta syntymän jälkeen?

Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on maailmalla ihailtu menestystarina, mutta onko nykyinen malli tullut tiensä päähän. Hyvinvointivaltiomallimme toimii hyvin tilanteissa, joissa perheitä kohtaa tilapäinen työttömyys, tuloköyhyys tai sosiaaliturvan asiakkuus. Jos nuo kaikki yhdistettynä alhaiseen koulutustasoon iskevät samaan aikaan, ei nykyjärjestelmämme kykene auttamaan. Tähän problematiikkaan pureutuu Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke INVEST, joka tutkii monipuolisesti eriarvoisuutta aiheuttavia tekijöitä ja etsii niitä kohtia, joissa ongelmia voidaan ennaltaehkäistä.

Tilaisuuden avasi rehtori Jukka Kola, joka painotti puheessaan hankkeen suurta yhteiskunnallista merkitystä. Hankkeen johtajan Jani Erolan mukaan tavoitteena on luoda hyvinvointivaltio 2.0. INVESTin etsimillä ratkaisuilla haetaan sosiaalisen kestävyyden lisäksi taloudellista kestävyyttä. Erola kertoi, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laskelmien mukaan koulupudokas eli henkilö, joka ei jatka enää peruskoulun jälkeen opintojaan, tarvitsee elämänsä aikana 370 000 eurolla enemmän yhteiskunnan palveluja kuin opintojaan jatkanut. Jos koulupudokkaiden tarvitsemien palvelujen määrää vähennettäisiin vaikka neljänneksellä, säästäisimme syntymäkohorttia kohden miljardi euroa.

Tapahtuman juontajana ja paneelikeskustelun moderaattorina toimi Anna Sorainen Groud Communicationista. Paneelikeskustelussa tuotiin esille nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan haasteita. Näistä panelistit nostivat esiin mm. rahoituksen, päättäjien vakuuttamisen, syntyvyyden laskun, väestön ikääntymisen ja ilmastonmuutoksen. On myös vaikea muuttaa ihmisten käyttäytymistä ja asenteita ja juurruttaa tutkimustietoa osaksi yhteiskuntaa. Tieto yksin ei riitä käytäntöjen muuttamiseen, vaan implementaatiosta on tultava keskeinen osa tutkimusta, totesivat panelistit.

Kuva: Vasemmalta paneelikeskustelun moderaattori Anna Sorainen, Olli Kangas, Mikko Niemelä ja Maria Vaalavuo.

Panelistit vasemmalta Maria Vaalavuo, André Sourander, Marika Jalovaara ja Christina Salmivalli

INVESTissä toimii monta eri tutkimusryhmää, jotka esittäytyivät tilaisuudessa omilla pisteillään. Pisteissä pääsi tutustumaan tutkimusten aihealuisiin ja lisäksi osallistumaan hyvinvointiarpajaisiin, jossa osallistujat saivat testata, kuinka etuoikeutettuja ovat. Omia elämäntilanteita arvioitiin tutkimusryhmien laatimien kysymysten pohjalta ja vastausten perusteella heille jaettiin tietty määrä arpoja. Kysymykset käsittelivät varhaislapsuutta, kouluikää, terveys- ja mielenterveyspalveluiden saatavuutta, köyhyyden kokemusta ja erilaisia perheen taustamuuttujia.

Kysymyksillä ja arpalipukkeilla haluttiin konkretisoida sitä, kuinka eriarvoisuus koostuu monesta eri asiasta ja miten ongelmat usein kasaantuvat samoille perheille. Huolimatta tukijärjestelmästämme kaikki eivät saa samoja lähtökohtia elämään. INVEST tutkii monipuolisesti eriarvoisuutta aiheuttavia tekijöitä ja etsii niitä kohtia, joissa ongelmia voidaan ennaltaehkäistä.

Jani Toivola piti koskettavan ja henkilökohtaisen puheenvuoron tilaisuuden päätteeksi. Hänen mukaansa nuorilla on oikeus tulla yhteiskuntamme näkemiksi ja jokaisella on oikeus kuulua ja kokea kuuluvansa joukkoon omana itsenään. Pitää katsoa kohti, ei ohi.

Ihan lopuksi arvottiin vielä hyvinvointivaltion lottovoitto, joka oli tietenkin kaikkien himoitsema ilmainen ämpäri!