Nordic Workshop on Law and Crises -työpajassa tarkasteltiin perusoikeuksien ja demokratian toteutumista kriiseissä Pohjoismaissa

Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta ja JuRe-tutkimushanke järjestivät 16.12.2022 Caloniassa pohjoismaisen työpajan teemalla ”Oikeus ja kriisit”. Tapahtumaan osallistui runsaasti oikeustieteilijöitä Pohjoismaista niin paikan päällä Caloniassa kuin etäyhteyden välitykselläkin.

Työpajassa käsiteltiin kriisitilanteiden sääntelyä sekä perusoikeuksien ja demokratian toteutumista kriiseissä. Erityisesti koronapandemiassa oikeudellinen ulottuvuus on ollut vahvasti esillä.

– Pandemiaa torjuttiin Pohjoismaissa, kuten muuallakin maailmassa, ja tällä oli laajamittaisia vaikutuksia yksilöihin, yhteiskuntaan ja julkisiin instituutioihin. Pohjoismaiden kesken oli kuitenkin myös merkittäviä eroja, kertoo tilaisuudessa puhunut Turun yliopiston oikeustieteen professori ja JuRe-hankkeen johtaja Janne Salminen.

Työpajassa avattiin eri näkökulmista, miten lainsäädäntö oli eri Pohjoismaissa varautunut kriiseihin, ja toisaalta myös miten koronakriisi vaikutti ja vaikuttaa edelleen lainsäädäntöön.

Eri tapoja hallinnoida kriisiä Pohjoismaissa

Työpajapäivä alkoi Norjan ja Islannin puheenvuoroilla. Kahvitauon jälkeen oli vuorossa Suomen näkökulmia koronakriisin oikeudelliseen hallintaan.

– Koko pandemian aika on ollut valtavaa ponnistelua lainsäädäntöä ajatellen. Aika on ollut korkean riskin ajanjakso oikeusvaltiolle, mitä tulee ihmisoikeuksiin, perusoikeuksiin ja demokratiaan. Näissä tilanteissa syntyy usein jännite yksilön ja kollektiivisten oikeuksien välillä, totesi Salminen tilaisuudessa.

Salmisen mukaan Suomessa rajoitukset aiheuttivat kriisin kestäessä turhautumista kansan keskuudessa ja yleisesti kysymyksiä erilaisten lakiin perustuvien toimien oikeasuhteisuudesta, kun eri tyyppisiä toimintoja yhteiskunnassa rajoitettiin eri tavoin. Toisaalta kriisi vaikutti myös eri ihmisryhmiin eri tavoin.

– Yhteiskunta kohtaa kriisin sellaisena kuin se on. Haavoittuvammat ovat myös kriisissä haavoittuvimpia. Jos perusoikeuksien turvaamisessa on haasteita tavallisina aikoina, haasteet ovat olemassa myös kriisissä, sanoi Salminen.

Lainsäädännön näkökulmasta kriisissä ilmeni haasteita myös siinä, miten perustuslakijärjestelmämme suhtautuu suhteellisuuden ja välttämättömyyden periaatteisiin pitkittyneessä kriisitilanteessa. Näistä esimerkkinä Salminen mainitsi Uudenmaan sulkemisen ja liikkumisen vapauden rajoittamisen sekä useat lakiin perustumattomat rajoitukset, joita eri viranomaiset määräsivät esimerkiksi hoivakodeille.

– Yleisesti ottaen esimerkiksi ylimmät laillisuusvalvojat Suomessa ovat tehneet hyvää työtä, Salminen totesi.

Kommenttipuheenvuorojen jälkeen työpajan osallistujilla oli puhujille runsaasti kysymyksiä. Kuva: Minna Nerg / Turun yliopisto.

Ruotsissa ja Tanskassa nojattiin suosituksiin

Ruotsin osalta koronapandemian hallinnasta kertoi yksikönpäällikkö Marika Ericson Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta. Ruotsissa ei ole säännelty rauhanajan poikkeusoloja samalla tavalla kuin Suomessa, ja lähtötilanne oli toisenlainen kriisin sääntelyssä.

– Hätätilanteen hallinnan talousosa hoitui ripeästi. Mutta mitä tulee terveyteen, monet väittivät, ettemme olleet yhtä nopeita, Ericson sanoi.

Ericson kertoi, että Ruotsissa tartuntatautilain avulla oli mahdollista sulkea yhteiskunnan toimintoja.

– Meillä on kokonainen osa perustuslaista sotatilanteita varten. Rauhanajan hätätilanteita varten olemme kehittäneet erillisen järjestelmän. Nyt meidän on työskenneltävä kahden erilaisen järjestelmän kanssa, joilla on hyvin erilaiset oikeudelliset perustat, Ericson totesi.

Ericsonin mukaan on keskusteltu paljon siitä, kuinka erilainen Ruotsi oli pandemian aikana, koska siellä ei ollut kovaa sulkua. Ruotsissa keskityttiin suosituksiin ja vuoropuheluun asiantuntijoiden ja viranomaisten välillä. Tartuntatautilain käyttäminen oli hankalaa, koska sitä ei ollut säädetty pandemiaa silmällä pitäen.

– Yksi osa käynnissä olevaa työtä onkin tartuntatautilain tarkastelu. On myös pohdittu, pitäisikö hallitusten päätöksentekovaltuuksia lisätä rauhanajan hätätilanteissa. Tämä on hankala kysymys, sillä haluttomuus sisällyttää niitä perustuslakiin perustuu historiaamme, selvensi Ericson.

Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun yksikönpäällikkö Marika Ericson kertoi, että pandemian aikana Ruotsissa tehtiin paljon järjestelmälle epätyypillisiä ad hoc -päätöksiä. Kuva: Minna Nerg / Turun yliopisto.

Tanskasta etäyhteyden kautta työpajaan osallistuneet oikeustieteen professori Jens Elo Rytter ja oikeustieteen apulaisprofessori Sune Klinge Kööpenhaminen yliopistosta kertoivat, että Tanskassa ei otettu käyttöön mitään hätätilaa. Sitä pidettiin tarpeettomana, sillä katsottiin, että rajoituksia voitaisiin ottaa käyttöön tavallisen lainsäädännön puitteissa.

– Kysymykset keskittyivät siihen, pitäisikö toimia suhteellisuusperiaatteen vai varovaisuuden periaatteen mukaisesti, tavallista nopeammin. Hallitus valitsi varovaisuuden, mutta ei mennyt niin pitkälle kuin monet muut maat, totesi Rytter.

Professori Jens Elo Rytter ja apulaisprofessori Sune Klinge Kööpenhaminan yliopistosta kertoivat, että vierailujen rajoittaminen vanhainkodeissa oli Tanskassa suuri keskustelunaihe, sillä vanhukset ovat siellä merkittävä ryhmä. Kuva: Minna Nerg / Turun yliopisto.

Ulkonaliikkumiskieltoa ei otettu käyttöön Tanskassa. Sama pätee pakollisiin rokotuksiin siitä huolimatta, että pandemialakiin sisältyi oikeusperusta tähän. Tanska kuitenkin onnistui hyvin pandemian hallinnassa.

– Suositukset ovat selitys. Ne kuitenkin onnistuvat vain, jos ihmiset noudattavat niitä. Ihmiset luottavat viranomaisiin, ja noudattavat siten myös viranomaisten suosituksia, Rytter kertoi.

Klinge pohdiskeli puheenvuoron päätteeksi tanskalaisten käsityksiä vapaudesta kertoen, että sen juuret juontavat Ranskan vallankumoukseen. Kyse on yksilön pyhän vapauden suojelemisesta. On kuitenkin myös sosiaalista vapautta.

- Tämä tarkoittaa vapautta tavata ystäviä, mennä töihin ja viettää aikaa esimerkiksi baareissa. Voidaankin punnita, onko vapaus vai turvallisuus tärkeämpää. Ihmiset ovat valmiita tinkimään suuresta osasta vapauttaan saavuttaakseen turvallisuuden tunteen, Klinge totesi.

Avoimen osuuden jälkeen työpajapäivän ohjelma jatkui vielä suljetuilla pyöreän pöydän keskusteluilla.

JuRen pohjoismaisen työpajan puhujat yhteiskuvassa. Kuva: Minna Nerg / Turun yliopisto.

> JuRe