Naisten määrä johtoasemissa kasvaa yritysmaailmassa, mutta maailmanlaajuisesti osuus on yhä vajaat 30 prosenttia. Suomessa on ehkä itsestään selvää, että uralla eteneminen ei saa olla kiinni henkilön sukupuolesta, mutta monissa maissa naisilla on edelleen huomattavia esteitä ylitettävänään tiellä johtotehtäviin. Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkijat tarkastelivat pohjoismaisten pörssiyhtiöiden hallitusten moninaisuuden vaikutusta yritysten päätöksentekoon.
Tutkimusten mukaan esimerkiksi hallitukseen tai toimitusjohtajaksi valituksi tulevien naisten pitää olla paljon miespuolisia ehdokkaita ansioituneempia.
Pohjoismainen sukupuolten tasa-arvo luo hyvän alustan yritysten päätöksentekoa koskevalle tutkimukselle ja sen selvittämiselle, kuinka elinkeinoelämä on muuttunut naisten lisääntyneen osallistumisen myötä.
Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkijat ovat tarkastelleet pohjoismaisten pörssiyhtiöiden hallitusten moninaisuuden vaikutusta yritysten päätöksentekoon vuosina 2009–2018. Tutkijat analysoivat hallitusten sukupuolijakauman vaikutusta yrityskauppoihin ja halukkuuteen myöntää epäonnistuminen yrityskaupoissa.
– Päätös ostaa toinen yritys on tärkeimpiä yksittäisiä päätöksiä, joita hallitukset tekevät, ja näihin päätöksiin sisältyy usein merkittäviä riskejä. Jos yrityskauppa epäonnistuu, saattaa olla vaikeaa tehdä päätös investoinnin arvonalennuskirjauksesta ja näyttää yrityskaupan tuottama tappio. Näihin kahteen päätökseen pääsimme käsiksi, kun tutkimme hallituksessa olevien naisten osuuden ja yrityksen taseessa esitetyn liikearvon eli goodwill-arvon välistä suhdetta, kertoo Jonas Spohr, joka toimii teollisuustalouden yliopistonlehtorina Åbo Akademissa.
Liikearvoa (goodwill) syntyy, kun yritys ostaa toisen yrityksen ja maksettu kauppahinta ylittää hankittavan yrityksen nettovarallisuuden käyvän arvon. Odotuksena on, että yritysoston kautta saadaan tulevaisuudessa lisätuottoja, joilla voidaan perustella hankitusta yrityksestä maksettu hinta. Jos skenaariot eivät toteudu, ostaja kärsii tappiota ja joutuu korjaamaan ennusteita alaspäin, mikä johtaa liikearvon pienenemiseen.
Tutkimusaineistosta löytyi yhteensä 294 merkittävää liikearvon muutosta. Analyyseistä kävi ilmi, että ne yritykset, joissa naisten osuus hallituksen jäsenistä oli suurempi, tekivät vähemmän isoihin liikearvon muutoksiin johtaneita yrityskauppoja.
– Tulkitsemme tuloksen siten, että yrityskauppoja tehtäessä naiset ovat pidättyväisempiä riskinotossa, jolloin yritys joko maksaa pienemmän kauppasumman tai vetäytyy yrityskaupasta, kertoo Spohr.
Samanaikaisesti tutkijat havaitsivat, että naisten osuus hallituksen jäsenistä oli yhteydessä hallituksen valmiuteen tehdä tarvittavia liikearvon arvonalennuskirjauksia.
– Jälkimmäisestä voidaan päätellä, että naisten on ehkä helpompi myöntää virheet niiden peittelyn sijaan. Tulokset ovat linjassa aiempien tutkimusten kanssa, joissa on osoitettu, että miehillä esiintyy aiheetonta itsevarmuutta ja halukkuutta ottaa isoja taloudellisia riskejä. Samoin tutkimus tukee tuloksia, joiden mukaan naisten edustuksella on myönteinen vaikutus yritysten hallinnointiin ja tilinpäätösraportoinnin laatuun, sanoo Turun yliopiston kauppakorkeakoulun laskentatoimen professori Hannu Schadewitz.
Tutkimus on julkaistu tieteellisessä julkaisussa Journal of Management and Governance (Open Access).
