Oikeustieteellisessä tiedekunnassa tutkimusassistenttina toimiva Marjaana Sjölund omaa monitieteisen taustan. Ennen käynnissä olevia oikeustieteen opintojaan hän luki ohjelmistotekniikkaa ja sulautettuja järjestelmiä valmistuen diplomi-insinööriksi. Sjölundin mukaan kiihtyvän tieteellisen kehityksen aikakaudella oikeusoppineidenkin on tärkeää pysyä ajan hermolla siitä, minkälaisia haasteita ja mahdollisuuksia uudet teknologiat tuovat oikeusjärjestelmille.
Marjaana Sjölund ajautui oikeustieteiden pariin puolivahingossa. - Kaipasin töiden rinnalle jotain vähän erilaista tekemistä, ja työoikeus kuulosti tarjolla olleista avoimen yliopiston kursseista mielenkiintoisimmalta. Nyt olen jo päätynyt tutkinto-opiskelijaksi, oikeustieteen vietyä minut mennessään. Tulevista urakuvioista ei vielä ole suurta selvyyttä, mutta eivätköhän kuviot kirkastu valmistumisen lähestyessä, Sjölund toteaa. Sjölundilla on kuitenkin mielenkiintoisia visioita oikeustieteen uusista tuulista, jotka heijastelevat hänen taustaansa ohjelmistoteknologioiden parissa.
Ohjelmistoteknologioiden ja oikeustieteiden risteyksissä
Sjölundin mukaan teknologian kehittyminen vaatii kehitystä myös oikeudelta. Miten voidaan esimerkiksi käsitellä autonomisten teknologisten toimijoiden vastuuta? Jos vaikka tekoälyn ohjaama auto ajaa kolarin, kuka on vastuussa auton tekemästä päätöksestä? Onko vastuussa kyydissä istuva, auton myyjä, auton valmistaja, anturien valmistaja, ohjelmistosuunnittelija vaiko nämä kaikki yhdessä, Sjölund pohtii.
Toinen mielenkiintoinen kysymys on se, miten sopimuskäsitteet sopeutuvat uusiin teknologioihin. Millä tavalla sopimus, sen syntyminen ja sisältö tulee käsittää, kun ostetaan vaikka juomaa automaatista? Verkkokaupan kasvattaessa suosiotaan yhä useammat myös tilailevat tavaroita turhankin huolettomalla asenteella. Lienee tavallista, että ”luin ehdot” -painikkeita klikkaillaan, vaikkei ehtoihin todellisuudessa ole maltettu tutustua. Jälkeenpäin saattaa tulla suru uuteen puseroon. Myös lohkoketjuteknologia on oikeustieteen kannalta kiinnostava, sillä se mahdollistaa automaattisesti toteutuvat sopimukset, joissa on valmiina sisäänrakennettu täytäntöönpanokoneisto, Sjölund toteaa.
Tukea teknologiasta
Voidaan myös pohtia, miten teknologialla mahdollistetaan sujuvampaa viranomaisasiointia ja parempaa oikeuden toteutumista. Sjölund muistuttaa, että automaattiset hallintopäätökset ja viranomaisten sähköiset asiointipalvelut, kuten Maanmittauslaitoksen sähköinen kiinteistövaihdannan palvelu, ovat jo nykyaikaa. Vireillä on myös hanke, jossa käräjäoikeudet videoisivat todistelut, ja mahdollisessa muutoksenhaussa todistelu otettaisiin vastaan näiltä videoinneilta, eikä todistajia tarvitsisi kutsua uudestaan ylempään tuomioistuimeen. Tämäkin on edellyttänyt, että tallennus- ja toistojärjestelmien taso on kohonnut nykyiselle laadukkaalle tasolle.
Alati kehittyvän teknologian mukanaan tuomaa yhteiskunnallista muutosta ei voi padota, joten oikeustieteilijänkin kannattaa seurata aikansa ilmiöitä, ja pyrkiä parhaansa mukaan sopeutumaan tuleviin muutoksiin, Sjölund toteaa.
Lisätietoja:
Marjaana Sjölund
marjaana.a.sjolund@utu.fi
