Moderni taloushallinto ennakoi ja antaa strategista tukea

07.12.2012
Uutinen

Turun kauppakorkeakoulun sidosryhmäseminaarissa pohdittiin taloushallinnon muuttuvaa kenttää. Globaali toimintaympäristö haastaa alan kehittymään.

​Varman talousjohtaja Pekka Pajamo oli yksi seminaarin puhujista. Hän korosti riskienhallinnan ja valvonnan merkitystä.

Kauppakorkeakoulun sidosryhmät ja tutkijat kokoontuivat keskiviikkona 14.11. tarkastelemaan modernin taloushallinnon tilaa ja tehtäviä.

Tilaisuuden yhteistyökumppanina toimineen Ernst & Youngin aluejohtaja, partner Jari Henttula avasi puheenvuorossaan aihetta tilintarkastajan näkökulmasta. Henttulan mukaan yritysten toimintaympäristöjen globalisoituminen ja digitalisoituminen ovat vaikuttaneet perinteisen alan käytäntöihin. Muuttuvassa maailmassa taloushallinnolta odotetaan yhä enemmän.
 
‒ Sähköinen taloushallinto voi olla täysin läpinäkyvää, ja ehyttä tietoa saadaan reaaliaikaisesti yhtä aikaa kaikille esimerkiksi ison yrityksen maakohtaisissa organisaatioissa. Myös pienissä yrityksissä tieto on nykyään kaikkien, ei vain omistajan, tiedossa.
 
Henttula korosti taloushallinnon kasvavaa roolia johdon työn tukemisessa.
 
‒ Pitää pystyä vastaamaan tulevaisuuden ennakoinnin haasteisiin ja tuottamaan tietoa päätöksenteon tueksi. Monipuoliset työnkuvat vaativat myös aikaa ajatella.
 
On yleistä, että alalle työllistyvät ‒ usein tuoreet kauppatieteiden maisterit ‒ aloittavat uransa tilintarkastustehtävissä. Henttulan mukaan on nähtävissä, että kauppakorkeakoulussa omaksutaan tietoa ja taitoja laaja-alaisesti, mikä edesauttaa myöhempää kehittymistä ja erikoistumista alalla.
‒ Laskentaosaaminen, moderni tietotekniikkaosaaminen, kielitaito sekä yhteisö- ja tiimityötaidot ovat hyviä eväitä alalle, hän sanoi.

Teknologiat suurin muutoksen ajuri

Kauppakorkeakoulun johtaja, laskentatoimen professori Markus Granlundin mukaan tapa organisoida taloushallintoa sekä sen prosessit ovat olleet kovassa muutoksessa. Esimerkkeinä hän mainitsi ulkoistamisen, palvelukeskusten syntymisen sekä tilitoimistojen muuttuvan roolin.
 
‒ On paineita viedä toimintaa yhä enemmän kohti raportoivaa palvelua. Taloushallinnossa roolit kehittyvät kohti strategisen tuen suuntaa.

Granlund mainitsi myös laskenta-ajattelun murroksen. Alalla on kysytty miten budjetoidaan, ja osittain kyseenalaistettu budjetoinnin merkitys kokonaan. Yksittäisenä keskeisimpänä muutostrendinä Granlund pitää kuitenkin uusien teknologioiden vaikutuksia taloushallintoon.
 
‒ Ei ole olemassa toista samanlaista ajuria. Teknologiat ovat mahdollistaneet ulkoistamisen, keskittämisen ja hajauttamisen aivan uusilla tavoilla. Pitää muistaa, että muutos on pysyvää ja teknologia hataraa ja särkyvää. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole näkyvissä mullistavia uutuuksia ja uskonkin, että tulevat vuodet trimmaillaan käyttöön otettuja tietojärjestelmiä ja otetaan niistä tehoa irti. Tällä hetkellä hyödynnetään rajallisesti sitä, mitä on olemassa.
 
Johdon laskentatoimi on yksi Turun kauppakorkeakoulun tutkimuksen vahvuusalueista. Se paneutuu moderneihin taloussuunnittelun, suorituskykymittauksen ja kustannusjohtamisen työkaluihin, joita yritykset ja organisaatiot tarvitsevat globaalissa toimintaympäristössä. Erityinen painotus on innovaatioprosessien tukemisessa.

TS

Luotu 07.12.2012 | Muokattu 10.12.2012
Asiasanat
Turun kauppakorkeakoulu
laskentatoimi ja rahoitus
laskentatoimen ja rahoituksen laitos