Miten ollaan Suomen asialla?
Poliittisen historian uusi referee-artikkelikokoelma paljastaa, miten suomalaiset ovat toimineet erilaisissa kansainvälisissä järjestöissä, liikkeissä ja muilla yhteistyöfoorumeilla itsenäisyyden aikana.
Suomen asialla? Yksityiset ja julkiset toimijat kansainvälisessä yhteistyössä -teoksessa tuodaan esille erilaisilla foorumeilla kuten YK:ssa, SEV:ssä ja kansainvälisissä kauppakartelleissa Suomen edustajia ja toimijoita työskennelleitä. Artikkeleissa pohditaan myös sitä, miten näissä organisaatioissa ja verkostoissa tehty työ on vaikuttanut Suomen kansainvälistymiseen ja miten erilaisia vaikutteita on otettu vastaan.
Kirjan innoittajana oli poliittisen historian oppiaineessa käyty keskustelu siitä, miten Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini oli YLE:n A-Studiossa puhunut ”Brysselin Bobrikovista”. Soinin tavoitteena oli luoda EU:n talouskomissaari Olli Rehnistä kuva epäisänmaallisuutta uhkuvana EU-virkamiehenä kysymällä, oliko Rehn oikeasti ”Suomen asialla”? Soini pyrki saamaan komissaarin näyttämään suuren organisaation palvelijalta, etäiseltä virkamieheltä, jolle EU:n intressistä on tullut tärkeämpää kuin siitä, mitä Timo Soini pitää ”Suomen etuna”. Teoksen johdannossa eisteltävä tapaus voidaan nähdä esimerkkinä suomalaisten ristiriitaisesta suhtautumisesta kansainvälisissä järjestöissä toimivia suomalaisia kohtaan.
Kirjan artikkelit jakautuvat kahteen eri kategoriaan. Ensimmäisessä tarkastellaan yksilötoimijoita kansainvälisessä yhteistyössä esitellen asiaa Suomen vuosien 1918-1939 vientiteollisuuden, Pekka Kuusen ja IIASAa sekä suomalaisten osallistumista Kansainvälisiin työjärjestöihin. Kirjan toisessa osassa tarkastelun kohteena on Suomi kansainvälisessä yhteistyössä. Artikkelit käsittelevät muun muassa Suomen liittymistä Euroopan neuvostoon sekä suomalaisten osallistumista kansainvälisten järjestöjen sotilastehtäviin.
Kirjan taustalla on ajatus kansainvälisistä suhteista monitasoisena ilmiönä, jossa myös kansalaisyhteiskuntien väliset suhteet vaikuttavat diplomaattiseen tasoon, ja niitä voidaan siten tutkia itsenäisesti siinä missä valtioidenkin välisiä suhteita.
Artikkelikokoelman ovat toimittaneet Louis Clerc ja Tiina Lintunen.
EH