Juhlapäivä yhdisti eri sukupolvien maantieteilijät Turun yliopistolla, kun iso joukko alumneja, opiskelijoita ja henkilökuntaa juhli yhdessä 100 vuotta täyttävää maantieteen oppiainetta perjantaina 15.11.2024.
Maantieteen ja geologian laitoksen johtaja Petteri Alho toivotti juhlavieraat tervetulleeksi juhlimaan satavuotiasta maantiedettä.
– Tulee muistoja mieleen, kun aika tarkkaan kaksikymmentä vuotta sitten tässä samassa salissa puolustin väitöskirjaani, ja yleisössä oli silloin samoja kasvoja, kuin täällä tänään. Ilo nähdä paljon tuttuja kasvoja juhlimassa yhteistä oppiainettamme, Alho tervehti kuulijoita.
Tapahtuman ohjelma aloitettiin katsauksella uusimpiin tutkimusaiheisiin ja Alho esitteli alumneille maantieteen keskeisiä nykyisiä tutkimusaloja, kuten innovaatioympäristöt ja kaupunkimaantiede, soveltava paikkatietotutkimus, jokiympäristöt ja rannikkomeret, sekä ympäristön dynamiikka ja globaalimuutos.
Maantiedettä toista vuotta opiskeleva Noora kertoi alumneille arvostavansa opinnoissa varsinkin monipuolisuutta, ja hauskuutti alumneja kertomalla heille myös nykyopiskelijoiden opiskelijakulttuurista ja vapaa-ajan vietosta.
Osastonjohtaja Sanna Mäki jatkoi kertomalla alumneille erilaisista teemoista ja uusista menetelmistä, joita maantieteen opinnoissa nykyään opetetaan, ja maantiedettä toista vuotta opiskeleva Noora Karppinen kertoi millaista opiskelu ja opiskelijaelämä ovat nykyään.
– Opinnoissa kiinnostavaa on varsinkin opintojen monipuolisuus ja laaja-alaisuus. Myös teknologia on kehittynyt hirveästi, ja opintojen osana opetellaan käyttämään esimerkiksi tekoälyä. Se on meillekin uusi asia, johon liittyy sekä hyviä että huonoja puolia, mutta koitetaan oppia käyttämään niitä hyviä ja arkea helpottavia puolia, Noora Karppinen kertoi alumneille.
Paneelissa maantieteilijän työllistymisestä ja työurasta olivat mukana keskustelemassa Ville Haka (vas.), Lotte Suveri, Ulpu Leinonen ja Totti Salko. Paneelin juonsi Tuomas Metsäniemi.
Tilaisuuden pääohjelma oli neljän alumnin paneelikeskustelu, jonka aiheena oli keskustelu maantieteilijän työllistymisestä ja työurasta. Panelisteiksi oli kutsuttu neljä oppiaineen alumnia, jotka toimivat työelämässä erilaisilla aloilla, Ville Haka, maantieteen ja biologian opettaja Espoon kaupungilta, Lotte Suveri, projektityöntekijä Turun kaupungin vihreän siirtymän yksiköstä, Ulpu Leinonen, tiedonhallinnan asiantuntija Suomen Ympäristökeskuksesta sekä Totti Salko, hallituksen puheenjohtaja ja Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan perustajaosakas.
Opiskelijat olivat saaneet etukäteen lähettää panelisteille kysymyksiä, joita juontajana toiminut Tuomas Metsäniemi esitti paneelin puhujille. Opiskelijat saivat kuulla panelisteilta maantieteen alumnien erilaisia uratarinoita, sekä heidän mietteitä opiskelijoiden työelämään liittyvistä kysymyksistä ja huolistakin.
Erästä opiskelijaa mietitytti opettaako generalistinen ala riittäviä taitoja, joilla pärjää tai joilla olisi kysyntää työelämässä, ja toisella oli huolena, voiko työuran suuntaa myöhemmin enää muuttaa, jos ei jo alkuvaiheessa onnistu pääsemään itseä kiinnostaviin työtehtäviin.
– Yhteiskunnissa ja työelämässä on käynnissä iso systeeminen muutos, jossa pyritään saamaan eri alojen toiminnot kestäväksi. Maantieteen osaamisesta, ja siitä että se opettaa hyvin laaja-alaista ajattelua, on valtavasti hyötyä. Työelämässä me maantieteilijät olemme esimerkiksi näissä kestävyyskysymyksissä arvostettuja tietopankkeja, joista imetään tietoa, Lotte Suveri kertoi opiskelijoille.
– Ei voi tietää, mikä itseä kiinnostaa, jos ei ensin ole kokeillut monenlaista. Maantieteen opinnot valmistavat hyvin monenlaisiin töihin, eikä minullekaan ollut alkuvaiheessa selvää, mitä haluaisin työurallani tehdä. Kannattaa monipuolisesti kokeilla kaikkia eri mahdollisuuksia, joita työelämässä tulee vastaan, ja sitä kautta sitten lopulta löytyvät ne oman kiinnostuksen kohteet, Ulpu Leinonen rohkaisi.
Paneelikeskustelun jälkeen juhla jatkui päärakennuksen aulatiloissakuohuviinitarjoilulla ja kakkukahveilla, joiden yhteydessä alumnit ja opiskelijat saivat jatkaa keskustelua ja seurustelua.
Illan päätteeksi alumnit pääsivät vielä ryhmissä kiertämään ja tutustumaan laitoksen nykyisiin tiloihin. Kierrosten kohokohtina alumnit pitivät esimerkiksi tutun luentosalin näkemistä (ja sen toteamista pienemmäksi kuin muisti), oman gradun bongaamista laitoksen gradukaapissa sekä keskusteluita eri aikoina opiskelleiden kanssa.
Lähes 200 alumnia, opiskelijaa ja työntekijää tuli perjantaina yliopiston päärakennukselle juhlimaan 100 vuotta täyttävää maantieteen oppiainetta.
Alumnit, opiskelijat ja henkilökunta viettivät juhlatilaisuudessa yhdessä aikaa, ennen kuin alumnit lähtivät ryhmissä kierroksille Naturaan tutustumaan oppiaineen nykyisiin tiloihin.
