Turun yliopiston Biologian laitoksella pilotoitiin ensimmäinen Luonnonhoito- ja ennallistaminen -kurssi keväällä 2024. Opintojakson ensimmäisen toteutuksen aihepiirinä olivat metsäisten elinympäristöjen ennallistaminen ja luonnonhoito. Kurssin ensimmäiseen toteutukseen osallistui 15 biologian, maantieteen ja ympäristötieteen opiskelijaa.
Luonto2100-rahasto on mukana E-Täsmä eli ”Monitavoitteiseksi täsmämetsätalouden osaajaksi – etänä” -hankkeessa, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö ja jonka johtamisesta vastaa Suomen metsäkeskus. Hanke on osa ministeriön Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta ja se pyrkii tuomaan metsänomistajien saataville käytänteitä, jotka tukevat ilmastokestävyyttä ja luonnon monimuotoisuutta metsätaloudessa.
Hankkeen rahoituksella Turun yliopiston Biologian laitokselle palkattiin syksyllä 2023 FT Salla-Riikka Kuusalu koordinoimaan ja kehittämään metsien ennallistamiseen ja kestävään metsänhoitoon liittyvää koulutusta yhteistyössä Livian metsätiimin kanssa. Koulutusta kehitetään yhdessä Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden ja Suomen Metsäkeskuksen ammattilaisten kanssa.
Luonto2100-rahaston metsää Pöytyällä.
Turun yliopiston Biologian laitoksella pilotoitiin ensimmäinen Luonnonhoito- ja ennallistaminen -kurssi keväällä 2024. Kaikkien tiedekuntien opiskelijoille avoimeen, viiden opintopisteen laajuiseen kurssiin kuului luentoja, pienryhmätyöskentelyä, itsenäisen työskentelyn jakso sekä maastoretkiä. Kurssin opettajina olivat yliopisto-opettaja ja tutkija Salla-Riikka Kuusalu sekä ekologian professori Toni Laaksonen. Laaksonen on myös Luonto2100-rahaston hoitokunnassa ja toimii sen yhteysjäsenenä hankeasioissa. Lisäksi kurssin opetukseen osallistuivat metsätiimin lehtori Mikko Anttila Livian metsäkoulusta sekä E-Täsmä-hankkeen projektipäällikkö Inna Salminen Metsäkeskuksesta.
Opintojakson ensimmäisen toteutuksen aihepiirinä olivat metsäisten elinympäristöjen ennallistaminen ja luonnonhoito. Kurssin luennoilla käsiteltiin metsäekologian perusteita, metsäluonnon monimuotoisuutta ja metsätyyppejä, Natura 2000 -metsäluontotyyppejä ja Metso-elinympäristöjä, talousmetsiä, ennallistamista ja ilmastovaikutuksia, metsänhoidon toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia, talousmetsien luonnonhoitoa sekä maastotöiden käytännön asioita.
Kurssin tavoitteena oli, että opiskelijat osaisivat kurssin jälkeen soveltaa aikaisemmin oppimaansa tietoa sekä eri tieteenalojen tutkimustuloksia, toimia yhteistyössä ja aikataulussa eri alojen opiskelijoiden ja tutkijoiden kanssa, käyttää (talous)metsiin liittyvää terminologiaa, tunnistaa talousmetsissä käytettyjä kasvatus- hakkuu-, harvennus- ja hoitomenetelmiä, arvioida metsänhoitotoimien vaikutuksia metsäekosysteemiin, suunnitella luonnon monimuotoisuutta, hiilensidontakykyä ja virkistyskäyttöarvoa edistäviä metsänhoidollisia toimia ja/tai ennallistamistoimia erilaisissa metsissä ja raportoida työnsä tuloksista muille.
Opiskelijoiden kurssitöitä käytettiin ennallistamisen ja luonnonhoidon suunnittelun apuna
Kurssin ensimmäiseen toteutukseen osallistui 15 biologian, maantieteen ja ympäristötieteen opiskelijaa. Luento-opetuksen loppupuolella opiskelijat muodostivat pienryhmät ja valitsivat Luonto2100-rahaston metsäkuvioista itselleen mielenkiintoisimman kohteen, jolle kukin ryhmä teki itsenäisen opiskeluvaiheen aikana joko ennallistamis- tai luonnonhoitosuunnitelman. Suunnitelmat perustuivat luentojen sisältöihin, kurssimateriaalina jaettuihin tutkimusartikkeleihin, maastossa tapahtuneeseen opetukseen ja opiskelijoiden itsenäiseen tiedonhakuun. Opiskelijoilla oli myös mahdollisuus konsultoida metsäalan osaajia sekä kurssin opettajia suunnitelmiensa suunnitteluvaiheessa.
Suunnitelmissa opiskelijat kuvasivat valitsemansa alueen perustietoja (esim. metsätyyppi, puusto, lahopuutilanne, kasvillisuus ja eläimistö), sen käyttöhistoriaa ja nykytilannetta, ja kertoivat suunnittelemiensa toimenpiteiden tavoitteista, perusteista ja oletetuista vaikutuksista sekä miten tilannetta voitaisiin seurata jatkossa.
Suunnitelmissa ehdotettuja toimia olivat mm. rämeen ennallistaminen, lintukosteikon perustaminen, pellon metsittäminen, luonnontilaisen metsän rakennepiirteiden kehittymisen vahvistaminen nuoressa talousmetsässä ja lahopuun lisääminen monimuotoisuuden tukemiseksi.
Opiskelijoiden kurssityöt jaettiin opiskelijoiden suostumuksella E-Täsmä-hankkeen tutkijoille ja niitä hyödynnetään alueilla tehtävien, hankkeeseen liittyvien toimenpiteiden suunnittelussa. Suunnitelmat toimivat myös apuna hankkeen ulkopuolisten rahaston kohteiden kehittämisessä.
Maastoretket tukivat oppimista ja suunnittelua kurssilla
Kurssin aikana opiskelijat pääsivät maastoretkille sekä Luonto2100-rahaston metsäkohteisiin, Livian metsäkoulun omistamiin opetusmetsiin, sekä Evon alueen vanhaan metsään. Ensimmäinen kurssiretki tehtiin maaliskuun lopulla Pöytyälle rahaston palstoille.
Retki oli opiskelijoiden ensikosketus kurssitöiden kohteena oleviin metsäalueisiin. Opiskelijoiden kanssa kierrettiin alueen tutustumispolku ja he pääsivät kuulemaan alueen historiasta, nykytilanteesta ja mahdollisista tulevaisuuden visioista.
Kurssin opettaja Toni Laaksonen kertoo opiskelijoille rahaston metsäkohteista.
Huhtikuun puolivälissä opiskelijat tutustuivat Livian metsäkoulun opetusmetsiin. Retken aikana he näkivät erilaisissa metsänkäsittelyn vaiheissa olevia alueita, kuten avohakatun alueen, jossa oli nykyisten metsänhoidon suositusten mukaisia säästöpuuryhmiä ja tekopökkelöitä, eri-ikäisiä, harvennettuja taimikkoja, sekä jatkuvan kasvatuksen periaatteella käsitellyn metsäalueen.
Inna Salminen Metsäkeskuksesta kertoo metsänhoitotoimista Livian jatkuvan kasvatuksen kohteella.
Opiskelijoille opetettiin myös käytännön menetelmiä, kuten relaskoopin, kaulaimen ja mittakepin käyttämistä puuston määrän ja laadun mittaamiseen sekä metsätalouden että luonnonhoidon näkökulmasta. Retki synnytti keskustelua kestävän metsätalouden ja metsien suojelun ristiriitaisesta tilanteesta. Opiskelijapalautteen mukaan käytännön kokemukset ja tieto metsäalan käytänteistä ja menetelmistä olivat hyödyllisiä ja antoivat pohjaa erilaisten näkökulmien ymmärtämiselle.
Mikko Anttila (vasemmalla) opettaa puuston määrän mittaamista Livian taimikkokohteella.
Huhtikuussa palattiin rahaston omistamille alueille Pöytyällä, missä opiskelijat tekivät omissa suunnittelukohteissaan maastotöitä, esimerkiksi kokeilivat oppimiaan lahopuuston määrän ja laadun arviointiin liittyviä menetelmiä, puuston iän ja määrän arviointia tai metsätyypin määrittämistä.
Kurssin kohokohta oli vanhan metsän retki Kotisten luonnonsuojelualueella
Kurssin päätösretki tehtiin Evon retkeilyalueelle. Retki kesti kaksi päivää ja majoitus ja ruokailut järjestettiin Lammin biologisella asemalla Hämeenlinnassa. Retken pääkohteena oli Kotisten luonnonsuojelualue. Moni opiskelija sanoi, ettei ollut koskaan aikaisemmin nähnyt yhtä vanhaa, eli yli satavuotiasta ja pitkän aikaa ihmisen metsänkäsittelyn ulkopuolella olevaa metsää.
Opiskelijat tutustumassa vanhaan metsään Kotisten luonnonsuojelualueella.
Luonnonsuojelualueella pääsi näkemään luontaisesti syntyneen lahopuun määrän ja monissa eri lahoamisasteissa olevia puita. Kokemus oli avartava ja opiskelijat ottivat paljon kuvia ja osoittivat kiinnostusta vanhan metsän rakennepiirteitä ja kehitystä kohtaan. Suurten haapojen juurelta löytyi takatalvesta huolimatta keväisiä liito-oravan papanoita, ja polun varrella havaittiin vanhan metsän indikaattorilajina yleisesti käytettyä raidankeuhkojäkälää. Lopuksi kävimme katsomassa aluetta, jossa majavat olivat padonneet vesistöä ja paikalle oli syntynyt monimuotoinen kosteikko, jossa törrötti pystyyn kuolleita puita.
Majavien muokkaamaa maisemaa Evon retkeilyalueella.
Illalla Lammin biologisen aseman tutkimuskoordinaattori John Loehr kertoi Evon kansallispuistohankkeen vaiheista ja nykytilanteesta. Opiskelijat kuuntelivat tiiviisti ja kyselivät paljon hankkeeseen liittyvistä haasteista. Seuraavana päivänä opiskelijat tutustuivat Lammin aseman tiedepolkuun. Heidän tehtävänään oli arvioida, miten hyvin opastaulujen sisältö sopi niiden sijoitteluun ja pohtia tiedepolun kohderyhmiä ja toteutuksen toimivuutta.
Tehtävän tarkoituksena oli herätellä ideointia tiedeviestinnän haasteista ja mahdollisuuksista, ja toimia käytännön sovelluksena Luonto2100-rahaston kuvioiden tutustumispolun kehittämiseksi.
Kurssi päättyi loppuseminaariin Tuorlan perinnemaisemissa
Kurssin lopulla järjestettiin Tuorlan avaruuspuistossa seminaari, joka alkoi parituntisella opastetulla retkellä ympäröiviin perinnemaisemiin. Oppaana toimi kurssin opiskelija Kaiu Tamminen, jonka johdolla sekä kurssin muut opiskelijat että opettajat pääsivät tutustumaan mm. kalliokedon, hakamaiden ja pähkinälehdon kasvillisuuteen. Lisäksi opeteltiin vanhoista kulttuuriympäristöistä kertovien merkkien, kuten karja-aitojen kiinnityskohtien ja vanhojen rajaojien havaitsemista.
Opastuksen suunnittelemisesta ja toteutuksesta Kaiu ansaitsi yhden lisäopintopisteen. Kaikille opiskelijoille oli annettu mahdollisuus laajentaa kurssin opintopistemäärää aina kahdeksaan pisteeseen asti mm. osallistumalla tulevan kesän aikana erilaisiin luonnonhoito- tai ennallistamishankkeisiin, kuten Luontoliiton, Suomen Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistysten ja WWF:n järjestämiin talkooleireihin. Loppuseminaarin aikana opiskelijat esittivät toisilleen ja opettajille omat suunnitelmansa havainnollistavien diaesitysten avulla.
Kaiu Tamminen (keskellä) kertomassa opiskelijoille Tuorlan perinnemaisemista.
Opiskelijoiden aktiivisuus ja palaute auttavat kehittämään kurssia
Kurssitöiden korkean laadun ja opiskelijoiden kurssin aikaisen aktiivisuuden perusteella ensimmäisen toteutuksen opiskelijat olivat keskimääräistä motivoituneempia ja he perehtyivät kurssitöiden taustamateriaaleihin huomattavan ansiokkaasti. Kurssin opettajat haluavatkin kiittää kaikkia kurssilla olleita opiskelijoita siitä, että he auttoivat omalla panostuksellaan tekemään kurssista mielenkiintoisen ja innostavan kokonaisuuden!
Luonnonhoito- ja ennallistaminen -kurssin sisältöä kehitetään seuraavaan toteutukseen eli kevääseen 2025 mennessä pilottikurssin toteutuksen ja siitä saadun palautteen perusteella. Seuraavan kurssitoteutuksen aihepiireihin tulevat metsäisten elinympäristöjen lisäksi mm. soiden ennallistaminen, tekokosteikkojen perustaminen sekä ennallistamiskulotukset. Kurssilla pyritään painottamaan entistä enemmän käytännön toimien ymmärtämistä ja menetelmien harjoittelua.
E-Täsmä eli "Monitavoitteiseksi täsmämetsätalouden osaajaksi – etänä” -hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö ja sen johtamisesta vastaa Suomen metsäkeskus. Hanke on osa ministeriön Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta ja se pyrkii tuomaan metsänomistajien saataville käytänteitä, jotka tukevat ilmastokestävyyttä ja luonnon monimuotoisuutta metsätaloudessa.
Teksti ja kuvat: Salla-Riikka Kuusalu
