Kulttuurikampus Turku, kulttuurialan yhteinen toiminta-alusta tutkijoille, opettajille, yrityksille, kolmannen sektorin edustajille ja muille kulttuurialan toimijoille, perustettiin vuonna 2020. Turun kaupungin, Turun yliopiston, Åbo Akademin, Turun ammattikorkeakoulun, Suomen Humanistisen Ammattikorkeakoulun, Turun musiikkiopetuksen sekä Turku Science Parkin yhteisen kampuksen tavoitteena on lisätä kulttuurialan elinvoimaisuutta ja vaikuttavuutta sekä toimijoiden välistä yhteistyötä. Kulttuurikampus esittäytyi Sigyn-salissa 4.11.2022.
Kulttuurikampus Turku, kulttuurialan yhteinen toiminta-alusta niin tutkijoille, opettajille, yrityksille, kolmannen sektorin edustajille kuin muillekin kulttuurialan toimijoille, esittäytyi Sigyn-salissa perjantaina 4.11.2022. Kulttuurikampuksen johtoryhmän puheenjohtajana kaksi vuotta toiminut Turun yliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori Piia Björn avasi kampuksen toimintaa esittelevän verkostoitumistilaisuuden.
Mikä on Kulttuurikampus Turku ja miksi se oli tärkeää perustaa? Björn tähdensi, että Kulttuurikampus on seinätön alusta, jolla ei ole osoitetta.
– Kulttuurikampus on kaikkea sitä toimintaa, mitä kulttuurin kentällä, koulutuksessa, tutkimuksessa, liiketoiminnassa ja viestinnässä tehdään. Kulttuurikampus Turku etsii myös aktiivisesti yhteistyökumppaneita, Björn kertoi.
Turun yliopiston vararehtori Piia Björn on toiminut Kulttuurikampus Turun johtoryhmän puheenjohtajana kampuksen perustamisvuodesta 2020.
Esimerkkinä jo konkretisoituneesta yhteistyökumppanuudesta Björn mainitsi Turun musiikkijuhlien kanssa tehtävän yhteistyön, jonka puitteissa järjestettiin syyskuussa sopraano Tuuli Takalan ja baritoni Waltteri Torikan opiskelijoille suunnattu verkkovalmennus.
Uudenlaista rajat ylittävää yhteistyötä
Kulttuurikampuksen koordinaattori Anu Juva kertoi, että kampus tavoittelee kaikille kulttuurialan toimijoille parempia edellytyksiä ja siten lisää kulttuurista elinvoimaa. Myös tutkimus ja liiketoiminta ovat osa kampusta.
– Toiminta ei aina näy, vaikka sitä paljon. Tavoitteena on, että katsottaisiin myös kulman taakse ja kauemmaksikin, jos siellä olisi yhteistyömahdollisuuksia. Yhteistyöllä saadaan parempia tuloksia kuin yksin tehden, Juva totesi.
Osana Kulttuurikampus Turun esittäytymistapahtumaa katsottiin ja koettiin myös taide-esityksiä. Lavalla ilma-akrobaatti Linda Vuorio.
Donner-instituutin johtaja Ruth Illman kertoi puheenvuorossaan vuosittain järjestettävän tiede- ja taidetapahtuma ABOAGORAn yhteydessä syntyneistä oivalluksista. Vuosittaista kolmipäiväistä tapahtumaa organisoivat yhteistyössä Sibelius-museo, Åbo Akademi, Turun yliopisto, Donner-instituutti ja Turun ammattikorkeakoulun taideakatemia.
– Raja tieteen ja taiteiden välillä ei ole itsestäänselvyys, vaan melko uusi asia. ABOAGORAn tavoitteena on tuoda taide ja tiede aitoon dialogiin keskenään niin, että molemmat tuovat omat kysymyksensä pöydälle – ei niin että toinen on vain lisäosa toiselle, kertoi Illman.
Illman totesi, että rajat ylittävä yhteistyö mahdollistaa uusien näkökulmien ja työtapojen löytämisen. ABOAGORAn kaltaiselle tapahtumalle sen järjestäjät näkivät Kulttuurikampuksessa useita konkreettisia hyötyjä: kampus tarjoaa alustan toiminnalle ja mahdollistaa myös opiskelijoiden sekä uusien yleisöjen tavoittamiseen.
Kohtaamisten mahdollistaminen on olennaista
Verkostoitumis- ja kahvitauon jälkeen esiintyi Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Hannu Salmi, joka pohdiskeli Turun historiaa kulttuurikaupunkina. Turkua on totuttu ajattelemaan Suomen kulttuurin kehtona, sillä se on ollut koulutuksen ja sivistyksen kaupunki jo vuosisatoja. Erityisen muisteltu aika on Turun Akatemian aika 1640–1827, jolloin Turku oli akateemisen elämän keskus.
– Olennaisempaa on kuitenkin, että syntymästään alkaen Turku on ollut koulukaupunki. Turun Katedraalikoulu perustettiin jo 1200-luvulla, ja Turun piirustuskoulu, Åbo ritskola, vuonna 1830, Salmi kuvaili.
Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Hannu Salmi kertoi luovuuden pitkistä jatkumoista kulttuurikaupunki Turussa.
Salmi tähdensi kulttuuritahdon merkitystä: kulttuuri ei ole virallisin päätöksin syntyvää, vaan se muodostuu siitä, mitä haluamme itse ihmisinä ja verkostoina toteuttaa.
– Vireän kulttuurikaupungin elinehto on rikas kolmannen sektorin toiminta: yhdistyksiä ja innostusta, ammattimaisia yhteistyöverkostoja, totesi Salmi.
Kulttuurikampustoiminnan Salmi näki välttämättömäksi kaupungissa, jossa on poikkeuksellisen monipuolista taide-, tutkimus- ja koulutustoimintaa.
– On ollut jo pitkään paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, ja on korkea aika ottaa se käyttöön. Turussa on erittäin vahvaa ammattiosaamista ja laaja kulttuurimyönteinen yleisö. Koulutuksen kapasiteettiin nähden työpaikkoja on kuitenkin vähän. Miten saada Turku houkuttelevammaksi alan toimijoille?, pohdiskeli Salmi.
Salmi totesi, että Turussa on ainutlaatuinen historiallinen ja kulttuurinen miljöö, jonka uusintamisessa ja rikastamisessa vain mielikuvitus on rajana.
– Yhteistyön kehittäminen ja kohtaamisten mahdollistaminen on olennaista, Salmi totesi.
Tilaisuuden päättäneessä, Turun yliopiston työelämäprofessori Riitta Monton juontamassa paneelikeskustelussa pohdittiin, miten kulttuurialan ammattilaisille saataisiin lisää elintilaa Varsinais-Suomessa. Lavalla Jere Pensikkala (Taiteen talo), Laura Päiviö-Häkämies (Turun musiikkijuhlat), Petra Tarjanne (TEM), Henri Terho (Taike) ja Terhi Väänänen (Pyjama Films Oy).
Useita kymmeniä osallistujia Sigyn-saliin keränneen kolmituntisen tilaisuuden päätti paneelikeskustelu, jossa pohdittiin, miten kulttuurialan ammattilaisten ja yritysten toimintaympäristöä alueella tulisi kehittää. Paneelikeskusteluun osallistuivat Petra Tarjanne TEM:istä, Henri Terho Taikesta, Laura Päiviö-Häkämies Turun musiikkijuhlilta, Jere Pensikkala Taiteen talosta ja Terhi Väänänen Pyjama Films Oy:stä. Paneelikeskustelun juonsi Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori Riitta Monto.
Kulttuurikampus Turku on Turun kaupungin, Turun yliopiston, Åbo Akademin, Turun ammattikorkeakoulu Oy:n, Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy:n, Turun musiikkiopetus Oy:n sekä Turku Science Park Oy:n välinen yhteistyösopimus, jonka tavoitteena on lisätä kulttuurialan elinvoimaisuutta ja vaikuttavuutta sekä toimijoiden välistä yhteistyötä.
> Lue lisää Kulttuurikampus Turusta
