Lääketieteellisen tiedekunnan kansanedustajatapahtumassa keskusteluttivat uudet sydänhoidot ja kilpailu potilaista
Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan alumniyhdistys AMA (Alumni Medicinae Aboenses) järjesti maanantaina 23.9.2019 perinteisen ajankohtaistilaisuuden alueen kansanedustajille, heidän avustajilleen sekä alueen päättäjille. Puheenvuoroissa kerrottiin tiiviisti tiedekunnan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ajankohtaisista asioista.
Lääketieteellisen tiedekunnan entinen dekaani, professori Pentti Huovinen summasi dekaanikautensa kokemukset ja loi katseen tiedekunnan tulevaisuuteen väistyvän dekaanin ominaisuudessa.
Huovinen nosti dekaanikaudelleen ajoittuneista merkkipaaluista esiin erityisesti Turun yliopiston kaikkien tiedekuntien Sote-akatemian toiminnan vakiintumisen ja Medisiina D:n rakennusprojektin toteutumisen. Kupittaan alueen kehittäminen ja tulevat rakennusinvestoinnit ovat jatkossakin keskeisiä menestyksen edellytyksiä niin tiedekunnalle kuin sairaalallekin.
Tulevaisuudessa Huovinen toivoo näkevänsä hyvin käynnistyneen Terveyskampus Turku -yhteistyön kehittyvän entisestään. Tässä keskeisessä roolissa olisi hänen mielestään dynaaminen ja innovatiivinen johtaja, joka veisi kampuksen toimintaa eteenpäin.
– Meillä on yhteisö, ekosysteemi, jolla on oma arvonsa, joka ei typisty vain yliopistoon ja sairaalaan, Huovinen korosti.
Yliopistollisen keskussairaalan ja lääketieteellisen tiedekunnan erityinen yhteys on kuitenkin eittämätön.
– Huomioitava on, ettei tiedekuntaa ole ilman yliopistollista keskussairaalaa ja päinvastoin, Huovinen huomautti.
Yhteistyön tiivistämiselle entisestään on kuitenkin tilausta.
– Yliopiston tulisi olla jatkossakin sairaalan merkittävä omistaja, ja myös strategian, visioiden ja tavoitteiden tulisi olla yhteiset. On myös muistettava, että huippututkimus ja -osaaminen houkuttelevat potilaita, Huovinen lisäsi.
Myös yliopistojen kapeneva rahoitus huolestutti entistä dekaania, joskin uuden hallituksen lupaama lisärahoitus sai kiitosta. Huovinen kiitti myös lukuisia yksityislahjoittajia, jotka ovat tukeneet tiedekunnan toimintaa vuosien varrella, jatkossa yksityishenkilöiden tekemillä lahjoituksilla tulleekin olemaan yhä keskeisempi rooli rahoituksessa.
Nykyinen lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Pekka Hänninen ilmaisi huolensa kireästä rahoitustilanteesta sekä yliopiston että sairaanhoitopiirin puolella.
– Rahoitustilanne tuo vaikeita haasteita jokapäiväiseen yhteiselämään tutkimuksen, koulutuksen ja hoidon rajapinnassa, Hänninen korosti.
Valinnanvapaus ja kilpailu potilaista – kaksiteräinen miekka
Tyksin sairaalajohtaja Petri Virolainen nosti keskusteluun sairaaloiden yhä kiihtyvän kilpailun potilaista. Viime hallituskaudella sote-keskusteluissa tiuhaan esiintynyt valinnanvapaus ei suinkaan ole uusi asia, vaan se on ollut toiminnassa kiireettömässä perus- ja erikoissairaanhoidossa jo vuodesta 2014 lähtien.
Valinnanvapaus käynnisti voimaan tultuaan sairaaloiden välisen kilpailun potilaista, ja kilpailu käy kuumana myös huippuosaajista.
– Valinnanvapauden henki on yleisesti hyväksytty, mutta sitä on nykyisellään käytetty vielä suhteellisen vähän. Määrät ovat kuitenkin kasvussa, Virolainen kertoi.
Käytännössä valinnanvapauttaan toteuttavat potilaat hakeutuvat hoitoon oman sairaanhoitopiirinsä ulkopuolelle.
– Sairaaloiden markkinointi on muuttunut aggressiivisemmaksi, ja se kohdistuu sekä potilaisiin että lähettäviin lääkäreihin. Käytännössä markkinointi on usein mielikuvan rakentamista tiedon antamisen sijaan. Julkisrahoitteisella puolella pitää kuitenkin kysyä myös, kuinka paljon markkinointiin voidaan käyttää rahaa, Virolainen huomautti.
Myös Tyks on viimeisen vuoden aikana tehostanut markkinointia. Esimerkkinä on Tyks Orto, jonka brändi on ehkä toimialoista pisimmälle hiottu.
Kilpailu ei silti ole pelkästään huono asia. Se esimerkiksi pakottaa tehostamaan toimintaa, jolloin toiminnan laatu ja palveluiden saatavuus paranevat. Kilpailun kautta myös asiakaskeskeisyys korostuu.
– Pelkoa kuitenkin aiheuttaa se, että kilpailun myötä integraatio perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä voi heiketä. Valinnanvapaus voi myös vääristää kiireellisyysarviointia ja johtaa palveluiden ylikäyttöön, Virolainen listasi.
– Yksi merkittävimmistä haitoista on, ettei kustannuksilla ole nykyisessä järjestelmässä vaikutusta hoitopaikan valintaan. Järjestelmässä raha seuraa potilasta, jolloin valinnanvapaus voikin nostaa kustannuksia. Tämän hillitsemiseksi pelisäännöt pelisäännöt tulisi sopia tarkasti lainsäädännön avulla, Virolainen korosti.
