Lääketieteellisen tiedekunnan alumnitapahtumaan keskiviikkona 9. lokakuuta 2024 osallistui noin kuusikymmentä innokasta alumnia, jotka saapuivat kuulemaan asiantuntijoiden puheenvuoroja luonnosta ja terveydestä eri tieteenalojen näkökulmista.
Ilmastoahdistukseen erikoistunut lääkäri Hanna Rintala avasi tilaisuuden puhumalla ilmastoahdistuksesta ja muista ympäristökriisien aiheuttamista tunteista.
Hän esitteli tutkimustuloksia, joiden mukaan 75 % nuorista pitää tulevaisuutta pelottavana. Nuoret myös monesti kokivat, etteivät he voi puhua ympäristöön liittyvästä ahdistuksestaan tai pelostaan. Rintala antoikin puheessaan joitain neuvoja nuoren kohtaamiseen.
– On tärkeää, ettemme patologisoi ilmastoahdistusta, vaan oppisimme käsittelemään negatiivisia tunteita. Ahdistukseen voi suhtautua niin, että se kertoo jotain tärkeää tapahtumassa olevista asioista, Rintala neuvoi.
Seuraavana puheenvuorossa ollut emeritusprofessori Mika Scheinin toi tilaisuuteen näkökulmaa biolääketieteen kentältä, lääkeaineiden hyödyntämisestä merenkulun käytössä. Hän esitteli sitä, miten G-proteiinireseptoreihin liittyviä lääkeaineita hyödynnetään ympäristölle vaarattomampana keinona merirokon torjumiseen laivojen pohjissa.
Tapahtumassa kuultiin myös Varhan strategiajohtaja Leena Setälän esitys siitä, miten terveydenhuollossa voidaan toimia ympäristöystävällisemmin – niin rakennusten kuin prosessienkin kannalta.
Setälä selitti puheenvuorossaan, että soten päästöt muodostavat 6,5 % Suomen hiilijalanjäljestä – suurin osa jätteistä syntyy lääkkeidentuotannosta. Prosesseista eniten jätettä tuottaa leikkaus- ja tehohoito. Hän kuitenkin painotti ennaltaehkäisyn merkitystä hiilijalanjäljen pienentämisessä.
– Kaikkein tärkeintä olisi ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden kannalta, että pystyisimme torjumaan sairauksia. Tällöin välttäisimme raskaat rakenteet.
Tilaisuus jatkui laajemmalla, maapallon tulevaisuutta pohtivalla painotuksella, kun professori Ilari Sääksjärvi kertoi biodiversiteetin muutoksesta ja terveydestä. Hän toi puheenvuorossaan esiin luontokadon nykytilan sekä sen vaikutuksen muun muassa huoltovarmuuteen, yhteiskuntarauhaan ja terveyteen ja hyvinvointiin. Terveyteen liittyen hän nosti esimerkkeinä yleistyvät pandemiat, menetetyt mahdollisuudet esimerkiksi lääkekehityksessä sekä luonnon globalisaation – esimerkiksi punkkien leviämisen.
Ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskuksen erikoistutkija Saska Tuomasjukka jatkoi puhetta planeetastamme: hänen puheessaan käsiteltiin planetaarista terveyttä. Siitä yhtenä esimerkkinä hän esitteli planetaarisen ruokavalion.
– Planetaarinen ruokavaliossa huomioidaan se, että ruokavaliotamme tulisi muuttaa kasvispainotteisemmaksi paitsi terveyden myös kestävyyden vuoksi. Ruoka on äärimmäisen tärkeä osa kestävän tulevaisuuden luomista, Tuomasjukka painotti.
Ohjelma päättyi, ja myös huipentui, Heli Laaksosen puheenvuoroon 7 seikkaa, mitä ihmettelen luonnossa, jossa hän kertoi koskettavalla tavalla ja Luonnos-kirjansa runoja lausuen ihmisen suhteesta luontoon ja ihmisen asemasta luonnossa.
Illan päätöksenä osallistujat pääsivät nauttimaan kasvisruokapainotteista iltapalaa sekä keskustelemaan ja verkostoitumaan. Heitä myös kannustettiin pitämään yhteyttä kotitiedekuntaan ja vuosikurssiin esimerkiksi kurssikokouksien kautta.
