Kurdin on helpompi olla turkulainen kuin suomalainen

03.10.2013
Uutinen

Suomalaisuuden kriteerit ovat maahanmuuttajalle liian tiukat, mutta oman asuinkaupungin vaatimukset ovat sallivammat. Siksi monet kurdinuoret kokevat itsensä ensisijaisesti kurdeiksi ja turkulaisiksi, eivät suomalaisiksi.

 

Turun yliopistoon väitöstutkimustaan valmisteleva Mari Toivanen on tutkinut kurdinuorten käsitystä omasta identiteetistään. Kerätyn aineiston pohjalta hän laati Turun kaupunkitutkimusohjelmalle välikatsauksen tutkimustuloksistaan.

Kaupunkitutkimuksen tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila toteaa tutkimuksen olevan ensimmäinen, jossa maahanmuuttajat ovat haastateltavina.

– Tässä tutkimuksessa maahanmuuttajien annetaan itse kertoa, miten he kokevat identiteettinsä, Ruoppila sanoo.

Toivasen tekemien haastattelujen ja havainnoinnin mukaan kurdinuoret kokevat, ettei heitä erilaisen ulkonäkönsä vuoksi hyväksytä suomalaisiksi. Tämä tunne nousee esille muun muassa julkisissa tiloissa kuten kadulla ja busseissa, joissa muut korostivat heidän ei-suomalaisuutta.

– Nuoret kokivat, että ”suomalaisuuden” kriteerit rajasivat heidät kategorian ulkopuolelle. Tätä perusteltiin muun muassa sillä, että he eivät olleet syntyneet Suomessa, ja että he olivat fyysisiltä piirteiltään erilaisia. Turkulaisuuden ja helsinkiläisyyden koettiin olevan joustavampia identifioitumisen kohteita ilman edellytyksiä biologisista siteistä suomalaisuuteen, Toivonen toteaa raportissaan.

 

Puhe taittuu turuksi

Kurdinuoret olivat myös halukkaita osoittamaan olevansa oman kotikaupunkinsa asukkaita. Esimerkiksi turkulainen identiteetti näkyy haluna puhua Turun murretta.

 

– Osa haastateltavista koti kaupunki-identiteetin, esimerkiksi turkulaisuuden, olevan joustavampi ja vahvempi identifioitumisen kohde verrattuna kansalliseen, suomalaiseen, identiteettiin, jonka koettiin edellyttävän biologisia siteitä Suomeen. 

Toivasen havainnon mukaan kurdinuoret olivatkin oppineet ”säätämään taajuuksia” eli toimimaan eri tavalla oman kurdiyhteisönsä sekä suomalaisen kaveripiirin seurassa

– Kurdistan koettiin kotimaaksi, Turku kodiksi, Toivanen toteaa raportissaan. 

Kolmannes kurdeista nuoria aikuisia

Joka kymmenen Turussa asuva on syntynyt Suomen ulkopuolella. Maahanmuuttajataustaisten määrä suhteutettuna asukaslukuun onkin Turussa toiseksi korkein Suomessa, edelle kiilaa Helsinki

 
Suurimmat Turussa asuvat vieraskieliset ryhmät ovat venäjän-, arabian- ja kurdinkieliset. Toivanen tutki nuoria kurdeja. Kaikista Varsinais-Suomessa asuvista kurdeista yli kolmannes on 15-29-vuotiaita.
 
Toivasen mukaan kollektiivinen kurdi-identiteetti muodostuu pitkälti yhteisestä kielestä, historiallisista myyteistä ja kertomuksista sekä maantieteellisestä Kurdistanin alueesta.
 
Kurdi-identiteettiä pidetään vahvasti yllä myös ulkomaille muutettaessa. Esimerkiksi kaikilla Toivasen haastattelemilla nuorilla oli yhteyksiä lähtömaahan sekä laajoja sukulaisverkostoja Kurdistanin alueella ja Euroopan muissa kurdiyhteisöissä. Erityisen läheisiä ovat Ruotsissa asuvat kurdit. Toivasen mukaan kurdilaisuuden tunne onkin vahva identifioitumisen kohde kurditaustaisille nuorille.  Tuota tunnetta myös rakennetaan aktiivisesti osallistumalla kurdiyhteisön aktiviteetteihin ja poliittisen puolueen toimintaan.
 
Toivasen saamat tutkimustulokset noudattelevat jo aiemmin tehtyä, 15 eurooppalaisessa kaupungissa tehtyä tutkimusta maahanmuuttajataustaisten nuorten elämänpoluista ja sopeutumisesta. Kyseiseen TIES-tutkimukseen ei osallistunut ainuttakaan suomalaista kaupunkia.

 

Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuva: Willian John Gauthier​
Luotu 03.10.2013 | Muokattu 07.07.2021
Asiasanat
yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
viestintä