Kunnallista kansanäänestysaloitetta noudatetaan harvoin
Kunnanvaltuustot suhtautuvat Suomessa melko varovaisesti suoran demokratian instrumentteihin. Kunnallisia kansanäänestyksiä on toimeenpantu lähinnä kuntaliitostilanteissa.
Valtio-opin tohtorikoulutettava Maija Karjalainen Turun yliopistosta on selvittänyt osana Turun kaupunkitutkimusohjelmaa kunnallisten kansanäänestysten toteutumista Suomessa 1991–2012. Tulosten mukaan kunnallisia kansanäänestyksiä on järjestetty erityisesti pienissä, harvaan asutuissa kunnissa, joissa sosiaalidemokraateilla on ollut keskimääräistä enemmän ja keskustalla keskimääräistä vähemmän päätösvaltaa.
Useimmiten kansanäänestyksen aiheena on ollut kuntaliitos, ja valtuustot ovat päättäneet äänestystuloksen mukaisesti noin 80 prosentissa tapauksista.
Kansanäänestysaloitteita on tehty enemmän suuremmissa ja tiheämmin asutuissa kunnissa. Ne ovat koskeneet esimerkiksi kuntaliitosprosesseja, liikennejärjestelyjä, kouluverkkoa tai kunnan identiteettiä. Kuitenkin kansanäänestysaloitteita on noudatettu vain noin joka kymmenennessä tapauksessa.
– Kansanäänestysaloitteisiin olisi syytä suhtautua nykyistä vakavammin, sillä toistuvasti torjutut kansanäänestysaloitteet voivat heikentää kuntalaisten luottamusta edustuksellisiin instituutioihin, Maija Karjalainen muistuttaa.
Kaupungin ja turkulaisten yliopistojen yhteisessä kaupunkitutkimusohjelmassa tehdään kaupunkikehitystä koskevaa monitieteistä akateemista tutkimusta.
Tutustu selvitykseen:
Maija Karjalainen: Suoran demokratian rooli kuntapolitiikassa. Turun kaupungin kaupunkitutkimus- ja tietoyksikön Tutkimuskatsauksia 9/2013.
Teksti: Jussi Matikainen
Kuva: Andrew Taylor