Peruskoulun kehittäminen, opettajien tukeminen, oppimisen tuen kokonaisuudistus, hyvinvoiva lapsi, varhaiskasvatus. Kasvatustieteiden tiedekunnan vaalipaneelissa taajaan vilisseet sanat saivat laajan kannatuksen koko puoluekartan laajuudelta. Erojakin löytyi, varsinkin kun puhe kääntyi siihen, miten koululaisia tulee tukea. Kasvatustieteiden tiedekunnan vaalipaneeli osoittautui niin onnistuneeksi, että jatkoa on tulevissa vaaleissa luvassa.
Kasvatustieteiden tiedekunnan uusi neuvottelukunta ideoi alkuvuodesta vaalipaneelin, joka pureutuu tämän päivän kiperään kysymykseen: miten saamme lasten ja nuoreen osaamisen kasvusuuntaan. Tiedekunta nappasi heti kiinni neuvottelukunnan ideasta ja paneeli toteutettiin pikavauhdilla.
Mukaan kutsuttiin ja kutsuun vastasi edustajat kaikista viime vaalissa eduskuntapaikan saavuttaneista puolueista. Edu1-luentosalin pitkän pöydän ääreen asettuivat Eeva-Johanna Eloranta (sd.), Silvia Koski (ps.), Pauli Aalto-Setälä (kok.), Perttu Helin (kesk.), Sofia Virta (vihr.), Li Andersson (vas.), Oscar Byman (r.), Mirja-Riitta Sjöholm (kd) ja Satu Paananen (liik.).
Rinnalleen he saivat moderaattoreina toimineet väitöskirjatutkija Kaisa Korpisen ja Larimatti Pynnösen. Tiukin vastus oli kuitenkin vastapäisellä penkkirivillä: Turun normaalikoulun oppilaat Faisa Hassan ja Alina Vaarno seurasivat sekuntikelloa, ja näyttivät vuoroin ajan päättymisestä varoittavaa keltaista ja lopulta punaista lappua, kun vastausajaksi annettu minuutti täyttyi.
Norssilaisille vaalitentit ovatkin tutumpia, sillä Norssin lukiossa on perinteisesti järjestetty oma vaalipaneeli kerta toisensa jälkeen.
– Vaalitentit ovat osa koulun perinteistä demokratiakasvatusta, Turun normaalikoulun lukion rehtori Katrina Vartiainen totesi.
Kysymykset kerättiin koko tiedekunnan väeltä
– Pyysimme kysymyksiä kaikilta tiedekuntalaisilta aina normaalikoulujen oppilaista lähtien. Saimme noin parikymmentä kysymystä, ja niistä suurimman osan ennätimme ottaa mukaan, tiedekuntapäällikkö Anu Warinowski kertoo.
Ja mitä haluttiin kysyä? Tunnissa haluttiin tietää vastaus monipuolisesti koulutuksen tulevaisuutta luotaaviin kysymyksiin. Miten näet lukukausimaksujen istuvan korkeakoulutuksen tasa-arvon tavoitteisiin ja mitä ajattelette yksityisen sektorin investointien kasvattamisesta? Millaista kielikoulutuspolitiikkaa edistäisitte peruskoulussa ja toisella asteella? Mitä ajattelette peruskoulujen eritymiskehityksestä ja mihin suuntaan peruskouluja tulisi valtion taholta kehittää?
Jotta minuutin määräajassa pysyttiin, olivat ehdokkaat saaneet kysymykset etukäteen. Yleisö saikin kuullakseen napakasti muotoiltuja ja selkeitä vastauksia.
– Aika kysymykseen vastaamisen on minuutti, Korpinen ja Pynnönen vannottivat jokaisen kysymyksen päätteeksi.
Ennen loppuhuipennusta olli vielä tiukka kyllä/ei-valinta kysymyksille: Tulisiko varhaiskasvatuksen resursseja kasvattaa? Tuleeko peruskoulujen saada valikoida oppilaitaan? Onko oppimisen tuen rahoitus peruskoulussa riittävä? Tulisiko taito- ja taideaineiden asemaa vahvistaa? Kannatatko tarvepohjaista rahoitusmallia peruskoulussa? Tulisiko voittoa tavoittelevien koulutusliiketoimijoiden pääsyä kouluihin rajoittaa? Onko matematiikan arvosanan painotus korkeakouluvalinnassa sopiva? Tulisiko opintotukea kasvattaa?
Punaista yhtenäistä linjaa näytettiin vain kysymykselle Onko oppimisen tuen rahoitus peruskoulussa riittävä?
Tentin huipensi tiukka kysymys: Mikä on koulutuksen tulevaisuuden visiosi? Miten edistäisit koulutusta vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin?
– Ja muistakaa äänestää, Kaisa Korpinen huikkasi paneelin viimeisiksi sanoiksi.
