Korkeakoulutuksen kärkihankkeina toteutettu kehittämistyö vahvisti korkeakoulujen välistä yhteistyötä ja henkilöstön osaamista, ilmenee Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) arvioinnista. Arviointi antoi myös suosituksia tulevaan: jatkossa korkeakoulutuksen hankekehittämisessä tulee vahvistaa hankkeiden vaikuttavuuden arviointia ja varmistaa syntyneiden tulosten vakiinnuttaminen sekä kehittämisen jatkuminen hankkeiden päättymisen jälkeen.
Karvi on julkistanut arviointinsa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamista ja vuosina 2017–2022 toteutetuista korkeakoulutuksen kärkihankkeista. Ministeriö myönsi 81 kärkihankkeen toteuttamiseen yhteensä 92,7 miljoonaa euroa. Turun yliopisto koordinoi hankkeista kymmentä ja oli useissa osatoteuttajana.
Arvioinnissa tarkasteltiin kärkihankkeiden toimeenpanoa, tulosten vaikutuksia ja vaikuttavuutta sekä kärkihankemallin toimivuutta. Arviointi ei kohdistunut yksittäisiin hankkeisiin vaan kokonaisuuteen.
Karvin arvioinnissa havaittiin korkeakoulujen ja korkeakoulusektoreiden välisen yhteistyön kehittyneen kärkihanketyössä.
– Kärkihankkeiden aikaansaamia pysyviä muutoksia olivat muun muassa ristiinopiskelun mahdollisuuksien ja yhteisen opintotarjonnan lisääntyminen, korkeakoulujen opiskelijavalintojen yhtenäistyminen, uudet yhteistyöverkostot, henkilöstön osaamisen vahvistuminen sekä joustavien opintopolkujen ja verkko-opiskelun lisääntyminen. Henkilöstön osaaminen vahvistui erityisesti hankkeiden synnyttämissä verkostoissa, Karvi toteaa tiedotteessaan.
Arvioinnissa havaittiin myös haasteita. Jatkossa on varmistettava, että hankkeiden tulokset levitetään suunnitelmallisesti. Samalla pitää varmistaa, että myös muut kuin hankkeeseen osallistuneet korkeakoulut ja sidosryhmät pystyvät hyödyntämään hankkeiden tuloksia.
– Kehittämishankkeissa ei tehty systemaattista vaikuttavuuden arviointia suhteessa hankesuunnitelmissa esitettyihin tavoitteisiin. Vaikuttavuuden arviointi keskittyi pääasiassa hankkeiden aikaiseen toimintaan, kuten kohde- ja sidosryhmien osallistamiseen. Arviointiryhmä ehdottaa, että jatkossa kehittämisen vaikuttavuuden arviointia vahvistetaan hyödyntämällä vaikutusketjuajattelua hankkeen koko elinkaaren ajan, Karvi toteaa.
Arvioinnin julkistamisseminaarissa Turun yliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori Piia Björn kommentoi arviointia Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin koulutusvararehtorien puheenjohtajana. Björnin mukaan vaativuuden arviointi ja sen mittarit on hyvä tehdä näkyväksi jo hakuvaiheessa.
– Kun lukee eri kärkihankkeiden loppuraportteja, vaikuttavuutta on käsitelty eri tavoin. Voisimmeko jo hankesuunnitteluvaiheessa tarjota erilaisia, tutkimuksellisesti tiedossa olevia vaikuttavuutta osoittavia tapoja ja mittareita, Björn esitti. Hänen mukaansa nykyiset sähköiset hakemuspohjat mahdollistavat sen, että hakijataho riittävällä tarkkuudella ilmaisee, miten tuloksia voidaan hyödyntää ja miten tämä konkreettisesti toteutetaan.
Björn ehdotti uuden yhteishankkeen teemaksi tekoälyä
Raportin mukaan kehittämisrahoituksen jatkuvuuden varmistamalla edistetään yhteistyöverkostojen ja koulutuksen kehittämiseen liittyvän hankeosaamisen ja -tuen kehittämistä, tulosten vakiinnuttamista sekä vaikuttavuuden arviointia. Myös Piia Björn nosti yhteistyön yhdeksi kehittämishankkeiden eduksi.
– Yksi kärkihankkeiden ehdoton etu on, että nyt tunnemme nyt väkeä paremmin ja tiedämme, miten yhteistyötä kannattaa tehdä. Tiedämme, kenelle soittaa, kun teemme tutkimussuunnitelmaa.
Karvin arviointiryhmä pitääkin tärkeänä, että korkeakoulutuksen kehittämisrahoituksessa varmistetaan jatkuvuus. Tämä edistäisi yhteistyöverkostojen ja koulutuksen kehittämiseen liittyvän hankeosaamisen ja -tuen kehittämistä, tulosten vakiinnuttamista sekä vaikuttavuuden arviointia.
Björnin mukaan keskeistä on, että hankkeiden myötä voidaan toteuttaa kokeilevaa toimintaa, joka ei perusrahoituksella ole mahdollista. Hän ehdotti kärkihankkeiden kokoamista kohdennettujen teemojen alle niin, että kehittämistyössä hyödynnetään monitieteisyyttä. Yksi teema voisi olla tekoäly ja sen hyödyntäminen opettamisessa ja opetuksessa.
Arvioinnin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön asettamalla korkeakoulujen edustajista ja eri sidosryhmistä koostuvalla Opettajankoulutusfoorumilla oli merkittävä rooli opettajankoulutuksen kehittämishankkeiden koordinoinnissa, yhteistyössä, seurannassa ja tulosten levittämisessä.
– Yhteistyö on elementti, joka on tuonut myös valtakunnallisella tasolla lisää laatua opettajakoulutukseen. Yhteistyö tuo mukanaan rohkeutta, uskallusta, avoimuutta. Valintayhteistyön jatkaminen ja toivottavasti entisestään lisääntyvä opetuksen toteutustyö vaikkapa kasvatusalojen valtakunnallisen esimerkiksi Psykonetin ja Sosnetin tyyppisen opetusverkoston ”Edunetin” muodossa, Björn esittää.
Turun yliopisto koordinoi kymmentä kärkihanketta
Turun yliopiston koordinoimista kärkihankkeista seitsemää toteutettiin kasvatustieteiden tiedekunnassa. Toimintaa koordinoi ja hankkeista suurinta, OVET-hanketta, johti tiedekuntapäällikkö Anu Warinowski. OVET-hankkeessa muun muassa kehitettiin opettajankoulutukseen yhteinen soveltuvuuskoe sekä opettajan osaamisen MAP-malli, jota käytetään soveltuvuuskokeen lisäksi useissa yliopistoissa opetussuunnitelmatyön perustana.
Warinowski näkee kärkihankerahoituksella olleen suuri merkitys opettajankoulutuksen kehittämisessä.
– Kärkihankerahoituksella saatiin rakenteellisia muutoksia opettajankoulutukseen, muun muassa yhteinen soveltuvuuskoe, sekä vietyä useita tärkeitä teemoja eteenpäin, esimerkiksi kieli- ja kulttuuritietoisuutta. Hankkeissa korostettiin tutkimusperustaisuutta, joten se vahvisti myös tutkimuksen roolia kehittämistyössä, Warinowski kertoo.
Esimerkiksi OVET-hankkeesta poiki Turun ja Jyväskylän yliopistojen yhteinen akatemiahanke SITE sekä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama, Turun yliopiston koordinoima kahdeksan yliopiston yhteinen opettajankoulutuksen tietovaranto eli FinTED-hanke.
– Kärkihankkeiden merkitys verkottumisessa oli valtava. Laajaa kansallista yhteistyötä kattaen niin yliopistot, ammattikorkeakoulut kuin keskeiset verkostot ei ennen kehittämishankkeita ja Opettajankoulutusfoorumia ollut. Kärkihankerahoitus lisäsi ja vahvisti yhteistyötä, Warinowski sanoo.
Hän kertoo kärkihankkeiden toiminnan olleen muun muassa seminaarien järjestämistä opettajille ja opettajankouluttajille, opetusmateriaalin laatimista ja tieteellisten artikkelien kirjoittamista.
– Opettajankoulutuksen kehittäminen taas heijastuu pitkällä aikavälillä suomalaisen koulutuksen laatuun, Warinowski sanoo.
Turun yliopiston koordinoimat Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat kärkihankkeet
- INNOKOMP – Innovaatiokompetensseja - Yhteiskehittely, digitaalinen mallintaminen ja monimateriaalisuus käsityön opetuksen uudistajana
- INNOPLAY – Käsityö- ja teknologiaoppiminen varhaiskasvatuksessa
- DivED – Kieli- ja kulttuuritietoisen opettajuuden ja opettajankoulutuksen edistäminen
- MaMa Matematiikan maailmaan – matematiikan opettajankoulutuksen ja täydennyskoulutuksen kehittämishanke varhaiskasvattajille, luokanopettajille ja erityisopettajille
- Osaamisen yhteisloikka – pedagogista ammattitaitoa lastentarhanopettajien koulutuksen ja työelämän uudistuvalla yhteistyöllä
- Osaamisen yhteisloikka lasten itsesäätelyn tueksi – pedagogisen sensitiivisyyden vahvistaminen varhaiskasvatusalan yliopistoverkoston yhteistyönä
- OVET – Opettajankoulutuksen valinnat – ennakoivaa tulevaisuustyötä -kehittämishanke
- Jobitti: Bio- ja lääkealan koulutusyhteistyön kehittäminen
- Korkeakoulujen henkilöstön pedagogisen ja digitaalisen opetus- ja ohjausosaamisen vahvistaminen
- LITO – Valtakunnallinen liiketoimintaosaamisen verkko-opintokokonaisuus
Lisäksi Turun yliopisto oli osatoteuttajana useissa kärkihankkeissa.
>> Lue myös: Turun yliopiston kärkihankkeista runsaasti tuloksia korkeakoulutuksen kehittämiseen
