Jäljittäjäamanuenssi toimii koronantorjunnan ytimessä
Lääketieteen neljännen vuoden opiskelija Aleksi Kankaanpää toimi kesällä Turun yliopistollisen keskussairaalan Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikössä jäljittäjäamanuenssina eli lääkäriharjoittelijana. Työskentely covid-19-taudin torjunnan parissa oli harvinaislaatuinen kokemus, joka ei osu joka kandin kohdalle.
Koronakevään aikana Suomen lääketieteelliset tiedekunnat alkoivat kouluttaa opiskelijoita covid-19-jäljittäjiksi. Aleksi Kankaanpää osallistui usean muun Turun yliopiston opiskelijan kanssa Tampereen yliopiston, Itä-Suomen yliopiston sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen järjestämälle verkko-kurssille, jolla opittiin kartoittamaan koronavirustapausten kontakteja ja jäljittämään tartunnalle altistuneita.
– Kurssilla käytiin perusteellisesti läpi epidemiologian perusteet ja tutustuttiin uuden koronaviruksen ja covid-19-taudin erityispiirteisiin, kuten itämis- ja tartuttavuusaikaan sekä tartuntatapoihin. Tärkeä osa kurssia oli myös käydä tarkasti läpi tartunnan saaneiden ja altistuneiden puhelinhaastattelun rakenne, Kankaanpää kertoo.
Vaikka kurssi oli valtakunnallinen, jäljittäjän on varsinaisessa työssään otettava huomioon kunkin sairaanhoitopiirin omat ohjeet. Turussa koronajäljityksestä vastaa ensisijaisesti kunnan tartuntatautitiimi, ja sairaanhoitopiiri toimii koordinoivana ja avustavana yksikkönä. Jäljittäjän työ tehdään aina tartuntataudeista vastaavan lääkärin ohjauksessa.
Jäljittäjä on tärkeä linkki sairastuneen ja terveydenhuollon välillä
Kankaanpään amanuenssuurin aikana, juhannuksesta heinäkuun loppuun, tartuntatilanne Varsinais-Suomessa oli hyvin rauhallinen, joskin heinäkuussa tartuntoja alkoi ilmetä taas enemmän.
– Tapauksia tuli kesälläkin tasaisesti tipotellen. Voisi sanoa, että viikkoakaan ei kulunut ilman uutta tartuntaa, Kankaanpää muistelee.
Kun henkilö on saanut tiedon positiivisesta koronatuloksesta lääkäriltä, jäljittäjä soittaa tartunnan saaneelle ja kysyy hänen vointiaan.
– Jos tartunnan saanut ei tarvitse sairaalahoitoa, hänet asetetaan kotieristykseen. Sen jälkeen alkaa altistuneiden jäljitys. Kun altistuneiden tiedot on selvitetty, jäljittäjä soittaa myös heille, asettaa karanteeniin ja antaa lisäohjeita. Tämän jälkeen jäljittäjä jatkaa yhteydenpitoa tartunnan saaneeseen sekä altistuneisiin ja tarkistaa heidän vointinsa säännöllisesti eristys- tai karanteenijakson aikana, Kankaanpää summaa jäljityksen kulkua.
Varsinaisen jäljityksen lisäksi Kankaanpää teki harjoittelunsa aikana paljon muutakin covid-19:n torjuntaan liittyvää työtä, kuten tartuntarekisterin ylläpitoa. Yhtenäisen, koko sairaanhoitopiirin kattavan rekisterin luominen ja ylläpito onkin tärkeässä roolissa infektiontorjunnassa. Rekisteri mahdollistaa niin tartunnanjäljitystiedon sujuvan välittymisen eri tahojen välillä kuin myös taudin leviämiseen liittyvien tunnuspiirteiden seuraamisen.
– Karttuvan datan avulla saadaan tietoa esimerkiksi siitä, millaisissa tilanteissa koronalle altistutaan ja miten paljon altistumisia tapahtuu tartuntatapausta kohden keskimäärin. Siten rekisteri palvelee myös epidemiologista tutkimusta, Kankaanpää sanoo.
Jäljittäjäopiskelijat voivat olla avuksi kiihtyneessä tautitilanteessa
Nyt syksyllä Kankaanpään opinnot ovat taas käynnistyneet – edelleen suurelta osin etänä. Koronapandemia on ollut lääketieteen opiskelijoille käytännön oppitunti, jollaista kukaan ei varmasti olisi toivonut kohdalleen.
Aiemmin Kankaanpään opinnoissa pandeemisia viruksia oli lähinnä sivuttu mikrobiologian ja infektiotautien kursseilla, nyt aihe tunkeutui arkeen ja konkretisoitui amanuenssuurin alana. Kankaanpää pitää kesää jäljittäjäamanuenssina kaiken kaikkiaan hyödyllisenä kokemuksena.
– Opetusohjelmassamme oli juuri keväällä infektiotaudit, ja amanuenssuurin myötä pääsin perehtymään infektiontorjuntaan ihan käytännössä, tilanteessa, jollaista ei onneksi tule ihan jokaisen kandin opiskeluaikana vastaan. Pääsin myös omalta osaltani auttamaan taudin torjunnassa, Kankaanpää summaa.
Epidemiantorjunnan hybridistrategian käyttöönoton ja pahentuneen tautitilanteen myötä jäljittäjien merkitys kasvaa. Kun rajoitustoimia vähennettiin ja testausmääriä lisättiin, tartunnan saaneiden tunnistamisen ja altistuneiden jäljittämisen merkitys kasvoi entisestään. Koulutetuilla jäljittäjäopiskelijoilla on siis jatkossakin mahdollisuus auttaa konkreettisesti.
Teksti: Tilda Junko
