Itämeri-tutkimuksessa siirryttävä toteavasta ratkaisuja etsivään tutkimukseen

24.10.2013

– On aika siirtyä toteavasta tutkimuksesta toimeen. Meidän on panostettava suunnittelevaan ja ratkaisuja etsivään tutkimukseen, rehtori Kalervo Väänänen vaati Turussa järjestetyssä Kansallisessa Itämeri-tutkijoiden foorumissa.

​Rehtori Kalervo Väänäsen (oik.) mukaan Itämeri-tutkimusta on jatkossa tehtävä nykyistä monitieteisemmin ja suuremmissa tutkimusohjelmissa.Professori Kari Liuhto täydensi ajatusta toteamalla, että Centrum Balticum -säätiö voisi olla se toimija, jolla olisi mahdollisuus esimerkiksi yhteisen tutkimusarhoituksen hakemiseen, jottei jokaisen tutkijat tarvitse olla yksin liikkeellä.

​Foorumi oli Turun yliopiston, Turun yliopistosäätiön ja kaupungin yhteisponnistus, jossa luodattiin Itämeri-tutkimuksen rahoitusta ja julkisuutta.
 
– Tämä on tutkimusala, jossa aika loppuu. Jokainen joka liikkuu Itämerellä ymmärtää, että tutkimusaikaa on jäljellä vain rajallisesti, Väänänen sanoi.
 
Kesken seminaarin hän sai maantieteen professori Risto Kalliolta apua arvioitaessa, kuinka suuri osa suomalaisista asuu korkeintaan 150 kilometrin päässä Itämeren rantavedestä.
 
–  Arviolta noin 80 prosenttia suomalaisista asuu 150 kilometrin päässä Itämerestä. Se vastaa myös maailmanlaajuista lukua. Noin 80 prosenttia maapallon ihmisistä asuu vesistön rannalla ja muuttoliike on kohti ranta-alueita. Tämä on kenttä, jonka tutkimukselle ja osaajille on kysyntää, Kalliola totesi.

 

Väänänen haastoikin tutkijat toimiin. Hän huomautti, että jos ihminen on pystynyt lähettämään Voyagerin keräämään 30 vuoden ajan tietoa avaruudesta, pitäisi meidän pystyä ratkaisemaan myös Itämeren tilanne.
 
– Meidän ei pidä käyttää aikaamme siihen, kuka laskee fosforia veteen ja kuka pissaa minkä verran vaan meidän on löydettävä keinoja, miten vähennämme kuormitusta tai kehitettävä ratkaisuja, joilla voidaan poistaa kuormitusta, Väänänen totesi.
 
Ensi vuonna uuden rahoituskauden avaavan Central Baltic –ohjelman ohjelma-päällikkö Bo Storrank nosti esille konkreettisen esimerkin. Suomalais-ruotsalais-latvialainen tutkimushanke selvittää, voitaisiinko simpukoiden avulla sitoa meriveden ravinteita. Tuloksia tutkimuksesta on odotettavissa muutaman viikon kuluttua.

Tänään Itämerellä, huomenna maailmalla

Vasta muutaman päivän Suomen uutena Itämerisuurlähettiläänä toiminut Erja Tikka totesi, että EU:n ensimmäinen makroalueen strategia, Itämeri-strategia, ei parin viikon päästä koettavan vuosifooruminkaan jälkeen tuota lisää rahaa esimerkiksi tutkimukseen.

– Me emme saa uutta EU-rahaa, emme uusia rakenteita, emme uutta lainsäädäntöä, mutta me pyrimme tehostamaan ja yhdensuuntaistamaan olemassa olevaa rahoitusta, Tikka totesi.

Väänäsen mukaan Itämeri-tutkimusta onkin jatkossa tehtävä monitieteisemmin ja isompien tutkimushankkeiden – joko kansallisten tai kansainvälisten – suojissa.

– Voimme lähteä siitä, että mitä Itämeri tarvitsee tänään, sitä tarvitaan muualla maailmassa huomenna, Väänänen sanoi.

Tilaisuuden järjestäjiin lukeutuneen Centrum Balticum –säätiön johtaja, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Kari Liuhto viittasi jo tulevaan kesään. Tuolloin Turussa järjestetään korkean tason Itämeri-päivät, jotka kokoavat muun muassa rantavaltioiden poliittista johtoa. Tieteentekijät ovat mukana muun muassa julkaisemalla kirjan, johon kootaan johtavien suomalaisten Itämeri-tutkijoiden kirjoituksia.

– Olen kutsunut jo neljä tutkijaa kirjoittamaan kirjaan, mutta olkoon tämä avoimena kutsuna myös muille, Liuhto sanoi foorumiväelle.

Taphatumassa jaettiin myös Turun kauppakorkeakoulun emeritusprofessori Urpo Kivikarin valitsemana vuoden 2013 menestynein Itämeri-tutkimus. Palkinto jaettiin  MTT Taloustutkimuksen Heini Ahtiaisen ja Janne Artellin tutkimuksen Itämeren ekosysteemipalveluiden merkitys sekä itä-Suomen yliopiston Markku Sippolan  Rajat ylittävä työmarkkinoiden lohkoutuminen: Tapaus Viro-Suomi -tutkimuksen kesken.

Erja Hyytiäinen

Luotu 24.10.2013 | Muokattu 25.10.2013