Ihmistieteiden tutkijakollegium on kansainvälisempi kuin koskaan
Turun yliopiston ihmistieteiden tutkijakollegiumiin valittiin 20 uutta tutkijaa. Paikkoja haki ennätykselliset 330 tutkijaa. Haussa painotettiin aikaisempaa enemmän kansainvälisyyttä ja monitieteisyyttä. TIAS-yhteisö tarjoaa luontevan tilan tieteenalat ja oppiainerajat ylittäville keskusteluille ja uusille keskustelukumppanuuksille.
Korkeatasoista tieteellistä tutkimusta humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla edistävän TIASin (Turku Institute for Advanced Studies) seminaarissa uudet tutkijat esittäytyivät, tutustuivat toisiinsa ja yhdessä kollegiumin muiden tutkijoiden ja johtokunnan kanssa suunnittelivat vuoden tulevia tapahtumia.
Turun yliopiston ihmistieteiden tutkijakollegiumin TIASin uusi vuosi aloitettiin kick off -seminaarilla, jossa uudet tutkijat esittäytyivät. Tutkijakollegiumin tavoitteena on edistää huippututkimusta ja samalla nuorten tutkijoiden tutkijanuran kehitystä.
– TIAS kannustaa tieteelliseen uteliaisuuteen ja mahdollistaa sellaiseen perustuvan hankkeen toteuttamisen, kollegiumin johtaja, ympäristöoikeuden professori Anne Kumpula toteaa.
Uudet tutkijat perehtyvät muun muassa siihen, miksi väärää tietoa on niin vaikea torjua, sodassa koetun väkivallan vaikutukseen äitiydessä, kokemuksen ajattomuuteen, digiajan tekijänoikeuksien periaatteisiin ja luovuuden pimeään puoleen organisaatioelämässä.
Kovatasoinen hakijajoukko
Viime vuonna oli haettavana 10 kollegiumtutkijan ja 10 post doc -tutkijan tehtävää. Tutkijakaudet ovat pääsääntöisesti kolmevuotisia. Kymmenestä kollegiumtutkijasta viisi aloitti kautensa tämän vuoden alussa, toiset viisi ensi vuoden alussa.
– Kollegiumin kolmevuotisia paikkoja haki yhteensä 330 tutkijaa, joten kilpailu paikoista oli todella kovaa. Haussa painotettiin aikaisempaa enemmän kansainvälisyyttä ja monitieteisyyttä, toteaa TIASin koordinaattori Silja Laine.
TIASissa on nyt 26 tutkijaa ja yhteisö on suurempi kuin koskaan ennen. Se on myös aiempaa kansainvälisempi. Hakemuksia saapui yli 60 maasta ja kollegiumiin valittujen joukossa onkin useita ulkomailta Turkuun saapuneita tutkijoita. TIAS edistää monin tavoin paitsi sen tutkijoiden kansainvälistä verkostoitumista, myös Turun yliopiston tunnettuutta maailmalla.
Kansainvälinen haku on myös tiedekuntien, laitosten ja oppiaineiden kansainvälisen tunnettuuden koetinkivi:
– Viime vuoden hakukierroksella oli selvästi tunnistettavissa se, että tasokkaita hakijoita oli aloilta, joilla on vahvat kansainväliset kytkennät ja joilla on myös ulkomaista tunnettuutta, Kumpula kertoo.
Valttina monitieteisyys
TIASissa on tutkijoita humanistisesta, yhteiskuntatieteellisestä, oikeustieteellisestä ja kasvatustieteellisestä tiedekunnasta sekä Turun kauppakorkeakoulusta eli kaikista viidestä ihmistieteen tiedekunnasta. Kaikkien kollegiumiin valittujen tutkijoiden aiheet ovat aiheiltaan ja näkökulmiltaan monitieteisiä.
Vilkasta keskustelua syntyi heti uusien tutkijoiden esittelykierroksella, jossa tutkijat välittömästi löysivät tutkimusaiheittensa välillä luontevia yhtymäkohtia ja yhteisiä näkökulmia. Anne Kumpulan mukaan juuri tämä on yksi TIASin keskeisistä tavoitteista:
– TIAS-tutkijayhteisö tarjoaa luontevan tilan tieteenalat ja oppiainerajat ylittäville keskusteluille ja uusille keskustelukumppanuuksille. Tulokset eivät välttämättä näy välittömästi uusina tutkimushankkeina, mutta pitkällä aikavälillä ne osaltaan auttavat muuttamaan vanhoja rakenteita ja toimintamalleja ja rakentamaan uutta, Kumpula sanoo.
Kulmakivenä tutkijalähtöisyys
Kollegiumin tutkijat työskentelevät omissa oppiaineissaan, mutta tapaavat toisiaan säännöllisesti. Tapaamisissa jaetaan ideoita, keskustellaan ja kehitetään uusia näkökulmia, joita tarkastellaan 3–4 kertaa vuodessa toteutettavien seminaareissa ja vuosittain järjestettävässä TIAS-konferenssissa. Tutkijat osallisuvat myös tapahtumien toteuttamiseen. Tämän vuoden TIAS-konferenssi ”What makes and expert? Narrating knowledge, experience and authority” järjestetään kesäkuussa.
– TIASin toimintakulttuuri on hyvin tutkijalähtöistä. Tutkijat ovat oman alansa kärkeä, joten heidän ideoimansa seminaarit ja konferenssit tapaavat olla varsin mielenkiintoisia, koordinaattori Silja Laine toteaa.
>> Turun ihmistieteiden tutkijakollegium (TIAS)
Marika Räsänen ja Georges Kazan tutkivat reliikkejä. Räsäsen tutkimuksen kohteena ovat pyhäinjäänteisiin ja pyhimyksiin kohdistuneet toiveet ja tarpeet 1300–1400-lukujen vaihteessa, jolloin Länsi-Eurooppa pirstaloitui yhtä aikaa vallassa olleiden eri paavien äänenkannattajiin. Oxfordin yliopistosta Turkuun saapunut Kazan puolestaan tuo uusia monitieteisiä näkökulmia Turun tuomiokirkon pyhäinjäännösten tutkimukseen.
Itävallasta kotoisin oleva Irene Prix (vas.) selvittää tutkimuksessaan miten miesten ja naisten sosiaalinen tausta vaikuttaa siihen, että he valitsevat ja pysyvät omalle sukupuolelle epätyypillisillä koulutusaloilla ja ammateissa. Helsingin yliopistosta Turkuun saapunut Timo Pankakoski puolestaan tutkii kuvaannollista kieltä politiikassa (kuten puhetta politiikasta taisteluna tai valtiosta ruumiina) ja pyrkii kehittämään menetelmiä, joilla politiikanteoriaa ja poliittista filosofiaa voitaisiin ymmärtää paremmin tarkastelemalla näillä aloilla käytettyjä metaforia.
Tuike Iiskala (vas.) tutkii ryhmässä tapahtuvaa luonnontieteen taitavaa oppimista, Eeva-Liisa Nyqvist puolestaan 6. ja 9. luokan kielikylpyoppilaiden ruotsin keskeisten kieliopin ilmiöiden hallintaa.
TIASin uudet, vuoden 2017 alussa aloittaneet tutkijat
Kollegium-tutkijat
Hanne Appelqvist (yhteiskuntatieteellinen tiedekunta): Wittgenstein, Kant, and the limits of conceptual agreement
Pekka Valtteri Arstila (yhteiskuntatieteellinen tiedekunta): Timeless experience
Johanna Kaakinen (yhteiskuntatieteellinen tiedekunta): Why misinformation is so hard to tackle? The role of affective responses in reading comprehension
Georges Kazan (humanistinen tiedekunta): Relics as material evidence: establishing a new, interdisciplinary field
Post doc -tutkijat
Annika Blomberg (Turun kauppakorkeakoulu): On the shadowy side of creativity
Tuike Iiskala (kasvatustieteiden tiedekunta): Interaction of metacognitive regulation, motivation, affective control and conceptual change in collaborative science learning
Jake McMullen (kasvatustieteiden tiedekunta): The role of spontaneous focusing on quantitative relations in rational number development
Nena Močnik (humanistinen tiedekunta): “I will not raise my child to kill your child”: motherhood, collective memory and continuation of culture of violence aftermath of war
Ulla-Maija Mylly (oikeustieteellinen tiedekunta): General concepts and principles of copyright for the digital era
Asko Nivala (humanistinen tiedekunta): Lived and imagined space in English and German Romantic texts, 1790–1840
Eeva-Liisa Nyqvist (humanistinen tiedekunta): Grammatical competence: a comparative study of noun phrases and word order in written Swedish by Finnish-speaking early total immersion students and non-immersion students
Timo Pankakoski (yhteiskuntatieteellinen tiedekunta): Political metaphorology: a new methodological paradigm
Irene Prix (yhteiskuntatieteellinen tiedekunta): Social class differences in gender-atypical pathways from school to work in Finland
Marika Räsänen (humanistinen tiedekunta): Tactile saints: holy matter and the Great Western Schism
Maria Vasenkari