Historiateos tallentaa hammaslääketieteen opiskelijaperinnettä
Kalevi Salmi valmistui Turun yliopiston hammaslääketieteen laitokselta hammaslääkäriksi vuonna 1967. Viisi vuosikymmentä myöhemmin 22.5.2017 julkistettiin Cursus Kanerva – Bosso Grosso Dentale 1962–1967 -historiikki, joka valottaa hammaslääketieteen opiskelun ja opetuksen alkutaivalta Turussa.
Vuonna 1964 Kevättanssiaisissa Hamburger Börsissä on speksin esitys juuri päättynyt. Vasemmalla esitystä säestänyt, lääkäriksi opiskeleva Reijo Laakso. Muut kuvassa olijat ovat Cursus Kanervan opiskelijoita: Urpu Hakkala, Lisbeth Luomaa, Pertti Huusko ja Kalevi Salmi.
Salmi, joka on eläkkeellä oleva ylihammaslääkäri ja oikomishoidon erikoishammaslääkäri, vietti kolme vuotta keräten historiikin aineistoa, jota ei aina ollut helppo haalia kasaan: kandiseuran pöytäkirjat olivat kadonneet, kurssien valokuvat olivat kiven alla ja löytyneitä kuvia oli restauroitava.
Kirjasta oli alun perin tarkoitus tulla vain yhden kurssin historiikki, mutta se laajenikin kulttuurihistorialliseksi teokseksi hammaslääketieteen opiskelusta – ja opiskelijaelämästä – 1960-luvun Turussa. Se on myös oiva katsaus hammaslääketieteen opetuksen alkuvaiheisiin Turussa.
– Kirja kertoo vuonna 1962 Turussa aloittaneen hammaslääkärikurssin, Cursus Kanervan, opiskelutaipaleesta. Opiskeltiin toki, mutta paljon tapahtui muutakin, nuoria kun oltiin. Tältä kurssilta valmistui ja lähti työelämään vuonna 1967 uusia hammaslääkäreitä 32.
Cursus Kanerva on valinnut kummikurssikseen Cursus Caninuksen, joka valmistuu tänä vuonna, 50 vuotta kumminsa jälkeen, ja jonka kuva komeilee historiikin takakannessa. Historiallinen jatkumo onkin kirjassa vahvasti läsnä.
Molempien kurssien valmistumisvuoteen liittyy myös toisenlainen – valtakunnallinen– juhlan aihe. Kun Kalevi Salmi kurssitovereineen valmistui vuonna 1967, juhli Suomi viittä vuosikymmentään itsenäisenä valtiona. Nyt, kun Cursus Caninuksen kasvatit siirtyvät työelämään, juhlitaan 100-vuotiasta Suomeamme.
Merkittävä traditioiden tallennusprojekti
Julkistustilaisuudessa laitosjohtaja Juha Varrela kiitti Salmea merkittävästä tiedonkeruu- ja talletusprojektista vastaanottaessaan laitokselle lahjoitetun kappaleen historiikista.
– Historialla on tapana unohtua ja ajat muuttuvat, joten on hyvä muistaa, millaista on ollut menneinä vuosina.
– Laitos viettää ensi vuonna 60-vuotisjuhliaan ja traditiot on hyvä saada tallennettua.
Hammaslääketieteen historian seura Aurora ry toimitti tervehdyksensä ja muisti Salmea tunnustuspalkinnolla. Paikalla olivat seuran hallituksen jäsenet Anja Nieminen ja Heikki Tala (oik.). Vasemmalla historiikin kirjoittaja Kalevi Salmi.
Myös Turun Hammaslääketieteen kandidaattiseuran edustus oli paikalla julkistustilaisuudessa. Seura kutsui lämpimästi entiset jäsenensä viettämään vuosijuhlaa kanssaan ensi lokakuussa. Salmen opiskeluaikana vuosijuhla tunnettiin nimellä extraktioehtoo [ekstraktio: 1) uuttaminen; 2) hampaanpoisto].
Vaikka teknologiat ja opetusmenetelmät kehittyvät, löytyy nykyisten opiskelijoiden ja nyt jo eläkeiässä olevien alumnien yhteinen kokemuspohja parhaiten juhlien ja opiskelijatraditioiden alueelta. Erojakin keskusteluissa löytyi.
Kun nykyisin valmistuva kurssi vannoo hammaslääkärin valansa publiikissa Turun konserttitalolla, piti Cursus Kanervan ja monien sen jälkeisten kurssien matkata Helsinkiin lääkintöhallitukseen valatilaisuuteen. Valmistujaisia seuraavana päivänä tämä bussimatka oli monelle melkoinen puristus.
Kansainvälisyyttä ja ammattiylpeyttä
Kummikurssi Caninuksen edustaja Lauri Salminen (kuvassa) muistutti puheessaan hammaslääkäreiden ammattikunnan erityisestä mieltymyksestä pitää yllä perinteitä ja luoda hyvää henkeä.
– Suomessa on 4000 virassa olevaa hammaslääkäriä ja silti tästä suhteellisen pienestä ammattikunnasta nousee aina säännöllisin väliajoin innokkaita ja aktiivisia henkilöitä, jotka pitävät yllä hyvää henkeä ja ammattiylpeyttä tämän historiikin kaltaisilla toimilla.
Salmen historiateos maalaakin hammaslääkäreistä kuvaa paitsi ammattiylpeänä, myös kansainvälisenä yhteisönä. Nyky-yliopisto panostaa vahvasti kansainvälisyyteen, mutta rajat ylittävä yhteistyö oli aktiivista myös 60-luvulla.
Salmi muistelee, että kansainvälisiä stipendiaatteja oli laitoksella muun muassa Saksasta ja Tanskasta, ja pohjoismainen yhteistyö oli tiivistä. Tukholman kandiseura vieraili Turussa 60-luvulla ja isännöi myöhemmin turkulaisten vastavierailun.
Vieraita menneisyydestä
Ennen kirjanjulkistusta osa kanervalaisista pääsi tutustumaan laitosrakennuksen tiloihin ja verestämään opiskelumuistojaan.
Vuoden 1965 syksyyn asti kliiniset potilastyöt tehtiin väliaikaisissa, ahtaissa tiloissa Hämeenkadulla. Euroopan moderneimpiin kuuluva Dentalia-klinikkarakennus valmistui kesällä 1965 ja sen viralliset vihkiäiset olivat maaliskuussa 1966.
Moni asia on muuttunut, mutta paljon on myös tuttua. Tiloissa vieraat pääsivät seuraamaan myös opiskelijoita tositoimissa. Erityistä kiitosta saa moniammatillinen opetus.
– Hammaslääkäri työskentelee moniammatillisissa tiimeissä hammashoitajien, -teknikoiden ja suuhygienistien kanssa. Onkin tärkeää, että jo opiskeluaikana opitaan työskentelemään tällaisissa tiimeissä, kiitteli kierrokselle osallistunut, muun muassa lääkintöhallituksen ylilääkärinä toiminut, HLT, EHL Heikki Tala.
Kierros kulki simulaatiolaboratorion kautta, jossa hammaslääkäri- ja hammasteknikko-opiskelijat harjoittelevat vieri vieressä proteesien asettelua.
Hammaslääketieteen historian seura Auroraa tilaisuudessa edustanut Heikki Tala istahti testaamaan fantompäätä klinikkakierroksella. Tala valmistui hammaslääkäriksi Turun yliopistosta vuonna 1964.
1960-luvulla fantomlaboratoriossa näytti tältä.
Salmen historiikki ulottuu aivan viime vuosille asti ja kertoo aktiivisesta, yhdessä viihtyvästä opiskelijayhteisöstä.
Nykyään kurssi kokoontuu kerran vuodessa – joskus useamminkin. Valmistuneesta 32 hammaslääkäristä vielä parikymmentä osallistuu aktiivisesti yhteistoimintaan.
Perjantaina 26.5. kurssi kokoontui juhlimaan 50-vuotisjuhlaansa.
Teksti ja kuvat: Tilda Junko
Arkistokuvat kirjan kuvitusta