Hengailevat nuoret kokevat aikuisten syrjivän heitä

30.12.2016

Nuoret laajentavat oleilupiiriään 15 vuotta täytettyään ja viettävät aiempaa vähemmän aikaa kotiympäristössään. Kaupungilla, kahviloissa, ravintoloissa ja huoltoasemilla hengailu lisääntyy. Sara Peltosen turkulaisnuorten parissa tekemä tutkimus kuitenkin paljastaa, että lähes puolet nuorista kokee, että aikuiset katsovat heidän oloaan pahalla silmällä ja jopa syrjivät nuoria.

Nuoret kertoivat viihtyvänsä kouluajan jälkeen muun muassa koulujen pihoilla.

​Maantieteen tohtorikoulutettava Sara Peltonen on julkaissut Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkimuskatsauksessa alustavia tietoja Turun yliopistoon tekemästään väitöstutkimuksesta. Se paljastaa nuorten kaipaavan nykyistä enemmän vapaita hengailupaikkoja sekä suvaitsevaisempaa asennetta aikuisilta.

– Nuoret käyttävät kaupunkia luovasti omiin tarkoituksiinsa, mikä saattaa välillä koetella sosiaalisia sääntöjä ja normeja, mutta tätä tulisi ymmärtää eikä sortua liikaan kontrollointiin. Nuorten tulee saada olla osa kaupunkia ja julkista tilaa, ja he tarvitsevat itsenäistä vapaa-aikaa ilman aikuisia, Peltonen toteaa.

Kolmen vuoden takainen Sami Myllyniemen ja Päivi Bergin  Nuoria liikkeellä! -tutkimus paljasti, että 15–19-vuotiaista nuorista jopa puolet vietti vapaa-aikaansa kavereiden kanssa kaduilla ja kaupungilla ”päivittäin” tai ”suunnilleen joka viikko”. Oman talon pihassa tai lähipiirissä aikaansa viettivät erityisesti alle 15-vuotiaat.

Nuoret kuitenkin kokivat, ettei heidän hengailuaan aina katsota hyvällä.
 
Peltonen tutki nuorten tapaa käyttää kaupunkitiloja muun muassa nuorille suunnatulla kyselytutkimuksella.
 
– Jonkinlaista syrjintää tai paheksuntaa oli kokenut 42 prosenttia vastaajista. Syrjivinä tahoina mainittiin erityisesti vanhemmat ihmiset ja keski-ikäiset. Syrjintä näyttäytyi ulkonäön kommentoimisena, väheksymisenä ja halveksumisena, stereotypioina ja ennakkoluuloina nuoria kohtaan, rasismina, tuijottamisena ja pahoina katseina, jopa aggressiivisena käyttäytymisenä, Peltonen kertoo.
 
Hänen mukaansa julkiset paikat tarjoavat nuorille tärkeitä mahdollisuuksia identiteetin rakentamiseen kaveriporukassa poissa tuttujen aikuisten määrittämästä ympäristöstä.
 
– Oleilu kavereiden kanssa kaupungin ihmisvilinässä antaa nuorille mahdollisuuden vapautua heille asetetuita rooleista ja odotuksista, ja mahdollistaa kapinoimisen ilman todellista vaaraa, Peltonen toteaa.

Harva käy nuorisotiloissa

Aikuisten suunnittelemat nuorisotilat houkuttelevat nuoria suhteellisen heikosti. Vain 13 prosenttia vastanneista nuorista kertoi käyvänsä aktiivisesti nuorisotaloilla. Näin siitä huolimatta, että nuoret ilmoittivat pitävänsä nuorisotalotoimintaa ja mahdollisuutta kokoontua vapaamuotoisesti sisätiloissa tärkeänä. Suosituksi sen sijaan osoittautui keskustan kauppakeskukseen, entiseen hampurilaisravintolaan perustettu pop-up -nuorisotila.

– Nuorten vastausten mukaan nuorisotilojen viihtyvyyteen vaikuttivat heikentävinä tekijöinä muun muassa tekemisen puute, ahtaus ja nuorten suuri määrä, vastaajalle epämieluisien nuorten läsnäolo ja käsitykset nuorisotiloilla käyvistä nuorista tukea tarvitsevina ja syrjäytyneinä, Peltonen toteaa.

Kaupunkitutkimusohjelma julkaisi samaan aikaan myös Åbo Akademissa tutkijana työskentelevän Ann-Charlotte Palmgrenin katsauksen siitä, miten 15‒16-vuotiaat tytöt käyttävät erilaisia välitiloja sekä ”ei-kenenkään-maita” kuten katuja, kujia, suojateitä ja pysäköintialueita hengailuun.

Molemmat tutkijat suosittelevat julkisten tilojen suunnittelua niin, että niiden käyttömahdollisuudet jäävät mahdollisimman monipuolisiksi.

– Erilaisten käyttäjien, mukaan lukien nuorten, näkökulmia tulisi selvittää, eikä pohjata suunnittelua mutuun, tutkijat toteavat.

 

Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuva: unionland

Luotu 30.12.2016 | Muokattu 02.01.2017