Tarve hammasteknikkokoulutuksen järjestämiselle syntyi jo vuonna 2013, kun Helsingin Metropolia-ammattikorkeakoulu ilmoitti lopettavansa alan opetuksen.
Turkuun koulutus saatiin monen toimijan tiiviin yhteistyön tuloksena. Keväällä 2015 ensimmäistä kertaa yhteishaussa ollut kohde oli Turun AMK:n suosituin.
Tulevia hammasteknikoita kouluttaa kaksi opettajaa, Pasi Alander ja Sari Silmäri-Salo.
Jo aiemmin Kupittaan kampuksella on sijainnut tiivis suunterveydenhuollon koulutuksen keskittymä. Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen lisäksi alueella on koulutettu hammashoitajia ja suuhygienistejä.
Nyt yhteistyö tiivistyy entisestään.
Hammasteknikko ja hammaslääkäri muodostavat tiiviin tiimin
Hammasteknikko työskentelee yhteistyössä hammaslääkärin kanssa valmistaen erilaisia hammasproteeseja ja oikomiskojeita. Ammatti on tarkkaa käsityötä, mutta myös viimeisimmän teknologian läpäisemää.
Hammasproteeseja valmistettaessa kaksi ammattilaista – hammaslääkäri ja -teknikko – tuovat tietotaitonsa yhteen potilaan hyväksi. Tiimityön oppiminen jo opiskeluaikana onkin tärkeää.
Koulutuksen käynnistämisen primusmoottorina toiminut professori
Pekka Vallittu hammaslääketieteen laitokselta korosti yhteistyön merkitystä myös koulutuksen käynnistämisessä:
– Turussa oli halu ja valmius koulutuksen järjestämiseen. Maakunnan ja kaupungin sitoutuminen olivat myös ensiarvoisen tärkeitä. Turun yliopiston vahva osaaminen biomateriaalitieteessä vahvisti päätöstä käynnistää koulutus juuri Turussa.
Turun koulutusohjelma takaa suomalaisen hammastekniikan osaamisen tulevaisuuden aikana, jolloin myös tämän alan tuotantoa siirtyy yhä enenevissä määrin halvan tuotannon maihin.
Koulutusohjelman saaminen Turkuun on hyödyksi myös yritysmaailmalle. Odotukset ovat korkeat niin yhteiskunnan kuin hammasteknikoiden ammattikunnankin keskuudessa.
Koulutusyhteistyön toivotaan synnyttävän uusia hoitotoimintatapoja ja -materiaaleja. Myös kaupalliset sovellukset ja niiden mahdollisuudet kiinnostavat. Terveysteknologia on tulevaisuuden kasvava ala.
– Turussa on maailman parhaat edellytykset tutkia ja kehittää, huomautti Vallittu.
Yhteistyömalli on kustannustehokas
Vaikka hammasteknikkokoulutus ei olekaan kustannuksiltaan edullisimmasta päästä, on sen järjestäminen kansallisella tasolla tärkeää.
Yhteistyö Tykistökadun yli toimii myös opetuksen tasolla. Hammasteknikko-opiskelijat ovat jo osallistuneet hammaslääketieteen luennoille.
Turun yliopistossa jo olemassa olevat oppiaineet protetiikka ja biomateriaalitiede avaavat lentojensa ovet myös hammasteknikko-opiskelijoille, mikä karsii osaltaan koulutuksen kustannuksia.
Myös tiedonkulku tehostuu. Hammaslääketieteen tieto on yhä paremmin myös hammasteknikoiden käytettävissä. Turun yliopiston tutkimus tukee koulutusta.
Tapahtumassa puhunut Hammasteknikkoseuran puheenjohtaja Ilkka Tuominen korosti koulutusyhteistyön huippulaatua:
– Turun kampuksen monialaisuus hakee vertaistaan koko maailmassa. Monella mittarilla täällä ollaan maailman parhaita. Erityisesti yhteiset teoriaopinnot ihastuttavat maailmalla.
Turku vastaa ainoana Suomessa hammasteknikkokoulutuksesta. Turun kampuksella onkin nyt vierivieren edustettuna kaikki hammasterveydenhuollon osa-alueet.
Pikkukuvassa Pekka Vallittu
Teksti ja kuvat: Tilda Junko
