Hajuaisti vaikuttaa hyvinvointiimme – paljon liiketoimintapotentiaalia hyödyntämättä

​Hajuaistin merkitys ihmiselle on suurempi kuin on aiemmin ymmärretty. Toistaiseksi sitä hyödynnetään liiketoiminnassa merkittävästi vähemmän kuin näkö, kuulo- tai tuntoaistia.

– Aivomme työstävät hajukokemuksia jatkuvasti, mutta terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä elinkeinoelämä ei hyödynnä hajuaistin mahdollisuuksia juuri lainkaan arjen käytännöissä ja valintatilanteissa. Tarvittaisiinkin uusia hajusovelluksia, jotka ovat joko ennaltaehkäiseviä tai oppimista ja muistamista tukevia. Hajuaistia hyödyntäviä sovelluksia voitaisiin käyttää esimerkiksi dementian diagnosointiin, positiivisen tunnetilan laukaisemiseen ja negatiivisten muistojen vaimentamiseen, akatemiatutkija Mari Sandell Turun yliopistosta sanoo.

Ihmisen kokemukset ovat moniaistisia. Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksessa käynnissä olevassa hankkeessa tutkitaan hajuaistimuksen laukaisevien tuoksujen funktionaalisuutta terveys- ja hyvinvointikontekstissa. Myös hajuille yliherkät ihmiset huomioiva tutkimushanke yhdistää elämykset, moniaistisen kokemisen, käyttäytymisen ja tilaratkaisut terveyskontekstissa aivan uudella tavalla.

– Mittaamme hajuaistimuksien vahvistavaa tai heikentävää vaikutusta tunnetilan aktivoijana. Tutkimuskohteena on myös moniaistisen kokemisen vaikutus tunnetilan laukaisijana tilassa ja hetkessä. Tavoitteena on tuottaa malli tai konsepti, jonka avulla on mahdollista ohjata esimerkiksi tilaratkaisun tuomaa nautintoa ja vaikuttavuutta paremmin, Sandell kertoo.

Keväälle 2018 saakka käynnissä olevaa Hajuaistiin perustuvat hyvinvointisovellukset -hanketta on rahoittanut Tekes.

>> Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus

Teksti: Jussi Matikainen
Kuva: Clker-Free-Vector-Images