Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut odottamattomia muutoksia kansainväliseen kauppaan ja politiikkaan, synkentäen Suomen talousnäkymiä. KAPPAS-hanke ja TSE for the Future Forum toivat eri alojen asiantuntijoita Turun kauppakorkeakoululle keskustelemaan ulkomaisten investointien tulevaisuudesta Suomessa.
Tilaisuudessa Kansainväliset jännitteet ja investointilama: ulkomaisten investointien tulevaisuus Suomessa käsiteltiin sekä investointiympäristön kehitystä viime vuosikymmenien ajan että viimeaikaisten tapahtumien vaikutusta tulevaan kehitykseen. Lisäksi keskusteltiin Suomen vahvuuksista ja heikkouksista ulkomaisten sijoittajien näkökulmasta sekä siitä, miten houkuttelevuutta investointikohteena voitaisiin lisätä.
Asiantuntijoiden arviot Suomen talouden tulevasta kehityksestä eivät antaneet aihetta riemuun. Kaupallinen neuvos Kimmo Sinivuori ulkoministeriöstä korosti, että monet tekijät vaikeuttavat ulkomaisia investointeja Suomeen, mukaan lukien yleinen käsitys kasvaneesta poliittisesta riskistä, investointien kalliimpi rahoitus ja maailmankaupan lisääntyneet esteet. Turun kauppakorkeakoulun professorin Jouko Vilmusen mukaan investoinnit seuraavat myös heikommin kysynnän suuruutta, kun epävarmuus on korkea. Lisäksi hän korosti, että Suomi edelleen nojaa teollisuuteen, siinä missä esimerkiksi Ruotsi on kehittynyt nykyaikaiseksi palvelusuuntautuneemmaksi taloudeksi. Keskustelun yleinen arvio oli, että todennäköinen kehitys tästä eteenpäin on stagflaatio.
Työperäisen maahanmuuton edistäminen lisäisi kasvumahdollisuuksia
Asiantuntijat olivat myös yhtä mieltä siitä, että työperäisen maahanmuuton edistäminen olisi yksi tehokkaimmista tavoista lisätä Suomen talouden kasvumahdollisuuksia. Markku Lehmus Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselta painotti erityisesti globaalien osaajien tuoman lisäarvon positiivista vaikutusta suomalaisyritysten houkuttelevuuteen investointikohteina. Nordean ekonomistin Juha Kostiaisen mukaan nykyisen työperäisen maahanmuuton ongelma on kuitenkin se, että Suomeen saapuvien osaajien integrointi ei toimi tarpeeksi hyvin. Huawein yritysliiketoiminnan maajohtaja Ira Keskitalo korosti erityisesti tarvetta huomioida Suomeen saapuvien osaajien koulutus, kielitaito ja perhe. Microsoftin yhteiskuntasuhdejohtajan Susanna Mäkelän mukaan yhteiskunnan pitäisi paremmin mukautua erilaisten osaajien tarpeisiin. Ulkomaisten osaajien lisäksi hän korosti tarvetta hyödyntää osittain työkykyisten osaamista paremmin.
Yksimielisiä asiantuntijat olivat myös siitä, että Suomen pitää oppia tuomaan osaamistaan ja vahvuuksiaan paremmin esille. Suomella on paljon annettavaa, mutta sitä ei markkinoida riittävästi. Bayerin Turun tuotantolaitoksen johtaja Tomi Penttilä muistutti, että Suomi on pieni maa, jota monet eivät lähtökohtaisesti tunne ja siksi on suomalaisten vastuulla lisätä tunnettavuutta. Vihreä kehitys nousi keskustelussa erityisesti esille yhtenä vahvuutena, johon Suomen kannattaisi panostaa ja joka varmasti lisäisi houkuttelevuutta investointikohteena.
Turun kauppakorkeakoulu jatkaa kauppapolitiikan koulutusta ja tutkimusta
Keskustelu ei onneksi keskittynyt ainoastaan puutteisiin. Positiivisena tekijänä Sinivuori nosti puheenvuorossaan esille tutkijoiden ja opiskelijoiden lisääntyneen kiinnostuksen kauppapolitiikkaa ja investointipolitiikkaa kohtaan. Yhteistyötä koulutuslaitosten ja liiketalouden välillä korostettiin keskustelussa yleisesti talouden kehityksen edistäjänä ja sen lisäämisen nähtiin olevan oleellista. Loppusuoralla oleva KAPPAS-hanke on pyrkinyt lisäämään kauppapolitiikkaan liittyvää koulutusta ja tutkimusta Suomessa. Hankkeen loppuessa Turun kauppakorkeakoululla aiotaan jatkaa kauppapolitiikkaan liittyvää opetusta ja tutkimusta sekä eri tahojen välisen yhteistyön kehittämistä.
