Eurooppalaiset odottavat jättiläiskaukoputkea

08.07.2013

Jättiläiskaukoputki. Sellainen siintää jo eurooppalaisten tähtitieteilijöiden silmissä. Turkuun täksi viikoksi kokoontunut yli 600 tähtitieteilijän ja avaruusfyysikon joukko sai silmiensä eteen havainnekuvan kupolista, joka tulevaisuudessa kätkee sisäänsä 39-metrisen teleskoopin.

​Tuorlan Aimo Sillanpää ja Pasi Nurmi saattoivat maanantaina huokaista helpotuksesta. Järjestelyt olivat valmiit ja Logomo valmis yli 600:lle tähtitieteen tutkijalle ja avaruusfyysikolle tulla. Viikon ajan Turku on alan eurooppalaisen tieteellisen osaamisen keskus.

​– Sinne mahtuisi sisälle sekä tuomiokirkko että Turun linna samaan aikaan, Turun yliopiston Tuorlan observatiossa työskentelevä yliopistotutkija Aimo Sillanpää sanoo ja viittaa havainnekuvaan.

Logomon aulaan tuodun kuvan ohi virtaa väkeä tasaisensa joukkona. Ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa järjestettävä European Astronomical   Societyn (EAS) EWASS-tapahtuma on sarja yleisluentoja sekä pienempiä sessioita, postereita riittää pitkäksi riviksi.

Kävijöitä on vähemmän kuin Yhdysvalloissa järjestettävässä American Astronomical Societyn tapaamisissa, mutta muutoin ei hävettävää ole. Tuorlan tutkijatohtori Pasi Nurmen mukaan Yhdysvallat ja Eurooppa ovat tähtitieteessä rinta rinnan maailman huippua.
 
– Tai no, ei amerikkalaisillakaan ole ELT:tä, Sillanpää sanoo viitaten eurooppalaisten yhdessä Chilen observatorioon suunnitteleman jättiläiskaukoputken eli Extremely Large Telescopen ELT-nimitykseen.

ELT näyttää kuvan miljardien vuosien takaa

Nurmen mukaan jättiläiskaukoputki avaa silmien eteen nykytietoa pidemmälle ulottuvan kuvan maailmankaikkeudesta. ELT vie tutkijat aivan 13,8 miljardia vuotta sitten tapahtuneen Bing Bangin jälkeisiin hetkiin.

– Tähtitiede on ainoa tiede, jossa aidosti voidaan katsoa menneisyyteen. Me näemme teleskoopilla tietyn valovuoden takaisen tilanteen. Se, missä asennossa galaksi on kyseisessä paikassa juuri tällä hetkellä, sitä me emme näe, Nurmi sanoo.

ESO on valmistellut ELT:n rakentamista vuodesta 2005 lähtien. Tavoitteena on saada se käyttöön ensi vuosikymmenen alkupuolella.

– ELT:llä me näemme aina vain himmeämpiä ja kaukaisempia kohteita. Näemme varhaisen maailmankaikkeuden varhaisempia galakseja, Nurmi sanoo.
Ja kun kuvakulma asetetaan valovuosissa lähemmäs, päästään esimerkiksi miljardin vuoden takaiseen tilanteeseen.

EWASS avaa uutta yhteistyötä

Saksan Heidelbergin yliopistosta Turkuun saapuneet Stefan Schmeja ja Alberto Nardin istuvat ensimmäisten sessioiden aikana vielä ovien ulkopuolella. Ohjelmasta on ruksittu käytäviksi omaa tutkimusalaa sivuavat aiheet, ja kun väliin jää aikaa, käytetään se vieraampiin aihealueisiin tai uusien tuttavuuksien solmimiseen. Siksi esimerkiksi Turun yliopiston tähtitieteen laitokselta lähes kaikki jatko-opiskelijat ja post-docit ovat mukana tapahtumassa.

– Olen tekemässä väitöstutkimustani ja kiinnostuksen kohteenani on Stella Orbits. Minulla on perjantaina puheenvuoro, ja toivottavasti sitä kautta saan kontakteja muihin tutkijoihin, jotka tutkivat samaa aihealutta, Nordin sanoo.

Turussa on kaikkiaan kolmisenkymmentä tieteellistä esitystä. Muutamat niistä on suunnattu koko joukolle, suuri osa on pienempiä erityiseen aihealueeseen pureutuvia sessioita.

– Tutkijat saivat esittää aiheitaan, jonka jälkeen tieteellinen komitea rankkasi tieteellisesti ansioituneimmat, ja ne käytiin vielä läpi organisaatiokomitean kanssa, Sillanpää sanoo.
 
Sillanpään omalta listalta löytyvät gammatähtitieteen symposiumi, kaksoismusta-aukkosessio sekä Tuorlassa hiotun peilin avulla tietoa avaruudesta keränneen Herschel-satelliitin sessio. Nurmi puolestaan valitsee ainakin elliptisten galaksien kehitystä esitelleen session.

 

Erja Hyytiäinen 

Luotu 08.07.2013 | Muokattu 07.12.2020