Turun yliopisto järjesti Eurooppa-foorumissa Future with Africa -keskustelutilaisuuden, jossa käsiteltiin Euroopan ja Afrikan välistä yhteistyötä yliopistojen ja tutkimuksen näkökulmasta.
Turun yliopiston rehtori Jukka Kola avasi tilaisuuden. Kola kertoi tilaisuuden osallistujille kuluvalla viikolla käynnistyneestä Turun yliopiston ja YK:n Afrikan talouskomission yhteistyöstä, joka perustuu aiemmin tänä vuonna solmittuun MoU-sopimukseen. Tavoitteena on edistää yhdessä YK:n kestävän kehityksen tavoitetta kestävän teollisuuden, innovaatioiden ja infrastruktuurien luomisesta.
– Turun yliopisto ja YK:n Afrikan talouskomissio lähtevät nyt tekemään tiivistä yhteistyötä systemaattisesti. Toimimme veturina yhteistyöalustassa, johon voivat liittyä muutkin toimijat. Turun yliopisto on pitkään ollut aktiivinen toimija Afrikassa, erityisesti Tansaniassa ja Namibiassa, Kola kertoi.
Jukka Kola korosti puheenvuorossaan myös sitä, että yhteistyötä on tehtävä pitkäjänteisesti – ja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyössä, jotta tulokset hyödyttävät koko yhteiskuntaa.
Jens Hoegel Euroopan komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosastosta avasi puheenvuorossaan Afrikan unionin ja Euroopan unionin välisiä kumppanuuksia tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa. Hoegel muistutti myös avoinna olevista rahoitushauista ja korosti, että tutkimuksen ja tieteen pitäisi tulla reippaammin ulos omasta laatikostaan.
Namibian yliopiston rehtori, professori Kenneth Matengu toi omassa puheenvuorossaan esille yhteistyön merkityksen afrikkalaisen yliopiston näkökulmasta. Matengu nosti esiin esimerkiksi sen, että vaikka Afrikkaan sijoitetaan tällä hetkellä paljon yksityistä rahaa, ei yritysten tutkimus- ja kehitysrahaa saada afrikkalaisten yliopistojen tutkimukseen. Myös Matengu korosti sitä, että yritykset pitäisi saada sitoutumaan tutkimuksen tekemiseen.
– Tärkeintä on, että yhteistyötä tehdään Afrikan kanssa, ei Afrikkan puolesta. Meillä on esimerkiksi hyvin pieni presenssi, kun tieteellisten julkaisujen määriä vertaillaan maanosittain maailmankartalla. Afrikassa tehdään kyllä tutkimusta, mutta sitä julkaistaan muualla. Tämä meidän pitää yhdessä muuttaa, Matengu sanoi.
Matengu nosti esiin myös sen, että Afrikassa tarvitaan strategisia kumppanuuksia, jota auttavat rakentamaan kapasiteettia.
Geoinformatiikan professori Petri Pellikka Helsingin yliopistosta esitteli tilaisuudessa Afrikka-yhteistyötä pohjaten pitkään kokemukseensa erityisesti Taita Research Station -tutkimusasemalla työskentelyyn. Pellikka esitteli työskentelymalleja ja kehitysprojekteja ja totesi muun muassa, että pienet yliopistot ovat usein ketteriä yhteistyökumppaneita.
– Työhön tulee sitoutua ja sen tuloksia pitää myös seurata.
Paneelikeskusteluun osallistunut, pitkään tansanialaisten kanssa työskennellyt Turun yliopiston digitaalisen paikkatietotutkimuksen apulaisprofessori ja Tansania-tiimin vetäjä Niina Käyhkö avasi Afrikka-yhteistyötä niin ikään käytännön näkökulmasta.
– Kun teemme yhteistyötä, meidän tulee tehdä hyvin selviksi myös syyt, miksi työskentelemme Afrikassa, afrikkalaisten kanssa. Afrikka kehittyy hyvin nopeasti, ja myös meidän pitää olla ketteriä ja varmistaa, että teemme oikeita asioita.
Tilaisuuden puheenjohtajana ja paneelikeskustelun moderaattorina toimi professori Liisa Laakso, joka työskentelee pohjoismaisessa Afrikka-instituutissa Ruotsissa Uppsalassa. Tilaisuudessa kuultiin myös ulkoministeri Pekka Haaviston videotervehdys.
Teksti ja kuvat: Taru Suhonen