Eriarvoisuuden tutkijat ratkaisevat päivänpolttavia kysymyksiä

​Sosiologian professori Mikko Niemelä on kiireinen mies. Hän johtaa vasta käynnistynyttä Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana -hanketta, joka on tiettävästi laajin tähän asti toteutettu sosiaalitieteiden alan yhteishanke Suomessa.

 

Suomen Akatemian alainen Strategisen tutkimuksen neuvosto myönsi lokakuussa hankkeelle 4,5 miljoonan euron rahoituksen, ja hankkeen raameja kootaan nyt vauhdilla. Konsortio koostuu viidestä osahankkeesta, joista osassa tutkimustyö on jo täydessä vauhdissa.

 

– Politiikkatoimien ja hallitusohjelmien vaikutuksia arvioivassa hankkeessa on jo tehty erilaisia mikrosimulaatioita ja analysoitu millaisia vaikutuksia tietyillä toimeentuloturvaetuuksia koskevilla päätöksillä olisi. Arviointeja on jo tehty ja niitä on ehditty jo esitelläkin päättäjille ja lainsäädännön valmistelijoille, Niemelä kertoo.

 

Niemelän mukaan tutkimustieto jää usein etäälle poliittisesta päätöksenteosta.

 

– Päätöksenteko on selvästi hektisempää kuin ennen. Päättäjillä ei ole riittävästi aikaa perehtyä tutkittuun tietoon, josta suuri osa jää akateemisen maailman sisälle, tai kantautuu päättäjille asti vasta, kun päätökset on jo ehditty tehdä. Päättäjien valistaminen on tärkeää, toivottavasti he kuuntelevat, Niemelä miettii, ja jatkaa:

 

– Keskeinen tavoitteemme on ennakoida päätöksentekoa ja tuottaa päättäjille ajantasaista tietoa yhteiskunnallisen eriarvoistumisen muutoksista ja eriarvoistumisen mekanismeista.

Hankkeen tutkimustyöstä vastaavat neljän eri yliopiston, Diakonia-ammattikorkeakoulun, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Kelan tutkijat.

 

Aktiivinen vuoropuhelu tutkijoiden ja päätöksentekoa tuntevien asiantuntijoiden välillä on hankkeessa avainasemassa. Hankkeeseen on koottu laaja-alainen ohjausryhmä, johon on kutsuttu asiantuntijoita ministeriöistä, kuntasektorilta ja järjestökentältä.

 

– Heillä on ajantasaisin tieto päiväpolitiikassa odotettavista asioista. Jotta tutkijat voivat vaikuttaa päätöksentekoon, on heidän tiedettävä millaisia asioita käsitellään ja milloin. Ohjausryhmä mahdollistaa vuoropuhelun ja tuo tutkijat lähemmäs päätöksenteon rajapintaa, Niemelä pohtii.

 

Kelassa aikaisemmin työskennelleen Niemelän mukaan päätöksentekoon vaikuttavan tutkimuksen tuottaminen on valtionlaitoksissa tavallista, mutta yliopistomaailmalle malli on vielä jokseenkin vieras. Niemelä ei silti koe hankkeen tavoitteiden olevan ristiriidassa akateemisen tutkimuksen tavoitteiden kanssa.

 

– Miksi yliopistotutkijat eivät voisi käyttää asiantuntemustaan nopean tiedon tuottamiseen? Hehän tuntevat parhaiten sekä pitkän aikavälin tutkimuksen, johon nopeasti tuotettu tietokin pohjaa, että vaativat tutkimusmenetelmät. Samalla tutkijat voivat auttaa ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia sekä toteuttaa yliopistojen kolmatta tehtävää, Niemelä muistuttaa.

 

Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana

• konsortiohanketta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN)
• Strategisen tutkimuksen rahoitus on uusi rahoitusmuoto, jonka pyrkimys on lisätä tutkitun tiedon vaikuttavuutta.
• hanke on osa STN:n tasa-arvoinen yhteiskunta -ohjelmaa
• hankkeen rahoitus 4,5 miljoonaa euroa vuosille 2015–2017rahoitus 4,5 miljoonaa euroa vuosille 2015–2017
• hanketta johtaa sosiologian professori Mikko Niemelä Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitokselta
• kumppanit: Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuskeskus ja Svenska social- och kommunalhögskolan, Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitos, Tukholman yliopiston sosiologian laitos ja sosiaalitutkimuksen instituutti, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Kela

 

 

Liisa Reunanen