Eriarvoisuuden kysymykset esillä sosiologipäivillä — Nora Fabritiukselle Westermarck-seuran gradupalkinto
Turussa 28.-29.3. järjestetyt sosiologipäivät keräsivät tänä vuonna peräti 650 osallistujaa. Eriarvoisuuden monet kasvot -teemalla järjestetyillä sosiologipäivillä pureuduttiin eriarvoisuuden kysymyksiin eri näkökulmista. Päivillä jaettiin myös Westermarck-seuran gradupalkinto.
Tapahtuman järjestelytoimikunnan puheenjohtajana toiminut professori Mikko Niemelä esitteli avajaispuheessaan sosiologipäivien laaja-alaisuutta. Tapahtumaan sisältyi yhteensä 44 työryhmää ja tapahtumassa kuultiin arviolta 300 eri esitystä. Osallistujia sosiologipäivillä oli arviolta 650 henkeä.
Professori Göran Therborn Cambridgen yliopistosta käsitteli tapahtuman avausluennolla eriarvoisuuden eri muotoja ja aiheen akateemista tutkimusta. Therbornin mukaan eriarvoisuus on moniulotteinen ilmiö, johon kuuluu useita eri aiheita. Osa epätasa-arvon kysymyksistä liittyy terveyteen, elinikään, etnisyyteen tai vaikkapa sukupuoleen. Talouteen ja valtaan liittyvä eriarvoisuus ovat kuitenkin teemoja, jotka ovat usein esillä.
– Ruotsissa on tehty tutkimusta, kuinka ruotsalaiset toimitusjohtajat ansaitsivat vuonna 1980 yhdeksän tavallisen työntekijän verran palkkaa, kun taas vuonna 2017 vastaava luku oli 92 työntekijää, Therborn kertoi.
Tapahtumassa kuultiin useita kansainvälisten tutkijoiden luentoja, ja esimerkiksi Melinda Mills Oxfordin yliopistosta tarkasteli esityksessään ihmisten seksuaalista ja hedelmällistä käytöstä sosiogenomiikan näkökulmasta.
Nora Fabritiukselle Westermarck-seuran vuoden 2019 gradupalkinto
Westermarck-seuran gradupalkinnon voittaja on Helsingin yliopistosta valmistunut Nora Fabritius, jonka etnografinen tutkimus “The function of ethnic and national identities in cultural minority rights argumentation” valittiin vuoden parhaaksi sosiologian alan maisterintutkielmaksi.
Nora Fabritiuksen pro gradu -työ käsittelee etnisen ja kansallisen identiteetin diskursseja vähemmistöoikeuksien argumentoinnissa. Tutkimus perustuu poikkeuksellisen laajaan etnografiseen aineistoon, jota on kerätty kahden kenttätyöjakson aikana Norjan Porsangerin paikkakunnassa.
Gradupalkintoraati piti tutkimusta merkittävänä tieteellisenä kontribuutiona, joka lisää ymmärrystä maahanmuuttoon ja moninaisuuteen liittyvissä kysymyksissä tuomalla esiin ristiriitoja ja riitasointuja etnisen identiteetin rakentumisessa.
– Fabritiuksen työn erityisenä ansiona täytyy mainita pohdinta etnisen ja kansallisen identiteetin rakentumisesta ruohonjuuritasolla, paikallisyhteisössä. Lisäksi Fabritiuksen työ teki raatiin vaikutuksen kypsällä, analyyttisella tutkimusotteellaan, kertoi palkintoraadin puheenjohtaja, tutkijatohtori Irene Prix Turun yliopistosta.
Turun yliopiston ja Åbo Akademin sosiologian oppiaineet sekä Westermarck-seura järjestivät vuotuiset sosiologipäivät yhteistyössä.