Eriarvioistumiskehitys syö poliittista luottamusta
Poliittinen luottamus on Suomessa keskimäärin korkealla tasolla, mutta käsitys kansalaispätevyydestä on pudonnut pohjoismaalaisittain jopa huolestuttavan alhaiseksi. Asia nousee esille Turun yliopiston valtio-opin professorin Elina Kestilä-Kekkosen ja Åbo Akademin valtio-opin tutkijatohtori Maria Bäckin toimittamasta tuoreessa tutkimusraportissa.
Valtiovarainministeriön julkaisema Poliittinen ja sosiaalinen luottamus: polut, trendit ja kuilut -raportti tuo selvästi esille muutoksia suomalaisten poliittisessa luottamuksessa. Koko kansan tasolla tarkasteltuna muutokset ovat varsin pieniä, mutta tarkasteltaessa väestöryhmien välisiä eroja kuva kuitenkin muuttuu. Yleinen yhteiskunnan ja osallistumisen eriarvoistumiskehitys on tarttunut myös luottamukseen.
– Suomessa koettu sisäinen kansalaispätevyys eli kansalaisen kokemus siitä, missä määrin hän ymmärtää politiikkaa, on pohjoismaalaisessa vertailussa jo huolestuttavan alhainen, professori Elina Kestilä-Kekkonen toteaa raportissaan.
Tutkijatohtori Maria Bäckin mukaan alhainen korruptio ja taloudellinen tasa-arvioisuus lisäävät niin keskimääräistä poliittista kuin sosiaalista luottamusta.
– Yksilötason tarkastelu kuitenkin osoittaa, että vaikka Suomen sosiaalisen luottamuksen taso on kansainvälisessä vertailussa korkea, se vaikuttaa kulminoituvan tiettyihin yhteiskuntaryhmiin, yhteiskunnan ”voittajiin”. Korkea koulutus, hyvä terveys, optimaaliset tulevaisuudennäkymät, järjestöosallistuminen ja luottamus toimeenpaneviin instituutioihin ovat kaikki positiivisessa yhteydessä sosiaaliseen luottamukseen, Bäck toteaa.
Suuret tuloerot heikentävät luottamusta
Se, että yleinen yhteiskunnan eriarvioistumiskehitys on tarttunut myös yhteiskunnalliseen osallistumiseen, tuotiin esille jo vuoden 2015 eduskuntavaalitutkimuksen loppuraportissa. Osallistumiserot hyvä- ja huono-osaisten välillä ovat kasvaneet sitä mukaa, kun yleisen äänestysaktiivisuuden taso kääntyi laskuun 1980-luvun puolivälissä.
Turun yliopiston professori Mikko Niemelä, työelämäprofessori Olli Kangas ja tohtorikoulutettava Pietari Kujala osoittavat, että käytetään mitä tahansa taloudellista eriarvoisuutta mittaavaa tapaa hyvänsä, tulokset osoittavat yhteyden taloudellisen eriarvioisuuden ja luottamusindikaattoreiden välillä.
– Maissa, joissa tuloerot ovat suuret ja köyhyys laajamittaisempaa, luottamus on kaikilla indikaattoreilla mitattuna heikompaa kuin pienempien tuloerojen ja matalan köyhyyden maissa. Tulos pätee niin yhteiskunnan huono-osaisiin kuin paremmissa asemissa oleviin, tutkijat kirjoittavat.
Raportti tuo esille myös sen, miten poliittiseen luottamukseen vaikuttaa tarkastelunäkökulma. Katsooko sitä subjektiivinen eli itse koettu luokan vai objektiivisen eli ammatin määrittämän luokan näkökulmasta. Tampereen yliopiston tohtorikoulutettava Aino Tiihonen osoittaa, että jos ihminen kokee kuuluvansa korkeampaan yhteiskuntaluokkaan kuin mitä hänen ammattinsa määrittää, se lisää hänen poliittista luottamustaan.
Yksilötason muutoksista huolimatta Suomi on säilyttänyt muiden Pohjoismaiden rinnalla asemansa maailman kärjessä tarkasteltaessa sosiaalista ja poliittista luottamusta eri kyselytutkimusten avulla.
Luottamus kansalliseen parlamenttiin heijastuu myös suhteessa EU:hun. Åbo Akademin tohtorikoulutettava Thomas Karvin ja Tampereen yliopiston valtio-opin professorin Tapio Raunion raportti tuo esille sen, että suomalaisista on viimeisen vuosikymmenen aikana tullut aiempaakin luottavaisempia unionia kohtaan. Myös tuki EU-jäsenyyttä ja euroa kohtaan on kasvanut. Erityisesti nuoret ikäluokat kannattavat integraatiota.
Kestilä-Kekkosen mukaan suomalaisten poliittinen luottamus noudattaa yhteisötasolla samanlaisia nousuja ja laskuja kuten muuallakin Euroopassa. Vaihtelu selittyy erityisesti kulloisellakin taloustilanteella tai kansalaisten näkemyksillä siitä.
– Yksilötasolla poliittiseen luottamukseen vaikuttavat kuitenkin kansalaisten ymmärrys politiikasta ja kokemus siitä, missä määrin yksilön ääni kuuluu päätöksenteossa. Nämä tekijät jakavat sosioekonomisia ryhmiä, mikä pitkällä aikavälillä kasvattaa kuilua poliittisesta päätöksenteosta syrjään jäävien ja aktiivisten kansalaisten välillä. Tämä on asia, johon olisi kiinnitettävä huomiota jo varhain perusopetuksessa, sekä yhteiskuntaopin opetuksessa että koulun käytänteissä, Kestilä-Kekkonen sanoo.
>> Tutkimusraportti: Poliittinen ja sosiaalinen luottamus: polut, trendit ja kuilut