Enempi on maailmaa kuin ikkunasta näkyy – uusi teos pureutuu Pohjoismaissa tehtävään vertailevaan koulutustutkimukseen
Teoksen Comparing times and spaces ovat toimittaneet kasvatustieteiden laitoksen tutkijat.
Vertaileva kasvatustieteellinen tutkimus on kasvattanut merkitystään alati muuttuvassa ja monimutkaistuvassa maailmassa. Koulutuspoliittisia kysymyksiä paikallisella ja kansallisella tasolla pohdittaessa tarvitaan yhä useammin laajempaa kansainvälistä tutkimusta ilmiöistä, jotka ovat monesti luonteeltaan globaaleja. Uusi vertailevan kasvatustieteen alaan sijoittuva kirja Comparing times and spaces pyrkii osaltaan vastaamaan haasteeseen käsittelemällä tämänhetkistä Pohjoismaissa tehtävää vertailevaa kasvatustieteellistä tutkimusta.
Koulutukselliset ilmiöt leviävät maailmanlaajuisesti
Koulutuksen muuttuva toimintaympäristö erilaisine toimijoineen on haastanut tutkijat pohtimaan muutosten vaikutusta eri koulutuksen tasoilla. Vertailevan tutkimuksen haasteeksi on noussut muun muassa koulutuksellisten ilmiöiden leviäminen maailmanlaajuisesti nopeasti muuttuvassa ajassa. Kirja osallistuu keskusteluun monipuolisella katsauksella erilaisiin vertailevan tutkimuksen lähestymistapoihin.
Kirja lähestyy muutoksia kolmesta näkökulmasta. Aluksi tarkastellaan historiallisesti vertailevan kasvatustieteen kehittymistä Pohjoismaissa alan pioneerien ja instituutioiden kautta. Mina O’Dowd, Thyge Winther-Jensen ja Lennart Wikander luovat katsauksen vertailevan kasvatustieteen kehittymiseen tieteenalaksi Pohjoismaissa. Martin Lawn esittelee kaksi merkittävää Pohjoismaisen vertailevan tutkimuksen uranuurtajaa, Torsten Husénin ja Laurin Zilliacuksen, jotka ovat tahoillaan vieneet vertailevaa tutkimusta eteenpäin.
Kiinnostaako opettajan ammatti tulevaisuudessa?
Teoreettisia näkökulmia ajan ja tilan vertailuun kasvatustieteissä avataan muun muassa globaalien koulutusvirtausten ja globaalin mielikuvituksen analyysillä. Pasi Sahlberg vertailee suomalaista koulutuspolitiikkaa globaaliin koulutusuudistusliikkeeseen (GERM). Hän on huolissaan koulutuspoliittisten virtausten leviämisestä maailmanlaajuisesti ja sen vaikutuksesta muun muassa opettajan ammatin kiinnostavuuteen tulevaisuudessa.
Kirjan kolmannessa osuudessa pohditaan erityisesti koulutuspolitiikan ilmiöitä eurooppalaisessa ja Euroopan ulkopuolisessa koulutuspoliittisessa tilassa. Elizabeth Eta esittelee näkemyksiä siihen, kuinka alueellinen koulutuspolitiikka on levinnyt toiselle mantereelle. Esimerkkinä toimii Euroopan unionin Bolognan prosessin hivuttautuminen Kameruniin, Afrikkaan. Mielenkiintoisen vertailuasetelman tarjoaa myös Tommi Wallenius ajankohtaisella esimerkillään eroista Suomen ja Ruotsin koulujen oppimistulosten julkaisemisessa. Hän vertaa oppimistulosten julkaisemiseen liitettyjä perusteluja naapurimaissa. Laurence Bonnafous esittelee eurooppalaisen ammatillisen koulutuskokeilun, jossa koulutuksen tila on luonteeltaan ylikansallinen. Hänen tutkimuksessaan nousi esiin muun muassa kysymys toiseuden kokemisesta koulutuksen aikana. Koulutus toteutettiin yhteistyönä kolmen Euroopan maan – Ranskan, Ruotsin ja Espanjan – kesken.
Suvi Jokila, Johanna Kallo & Risto Rinne (toim.): Comparing times and spaces. Historical, theoretical and methodological approaches to comparative education. Kasvatusalan tutkimuksia 69.
Julkaisija: Suomen kasvatustieteellinen seura ry.