Päättäjät kaipaavat tutkittua tietoa yhä vahvemmin päätöksentekonsa pohjaksi. 20-vuotista taivaltaan eduskunnassa järjestämällään seminaarilla juhlistanut Eduskuntatutkimuksen keskus on ottanut aiempaakin vahvemmin tutkitun työpöydälleen tutkitun tiedon tuottamisen eduskunnan käyttöön.
– Päätöksenteossa puhutaan nyt tietopohjaisesta päätöksenteosta. Päättäjät kaipaavat tuekseen tutkittua tietoa, ja meillä vahva perinne tuottaa eduskunnalle tutkittua tietoa, Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sanoo.
Turun yliopistossa toimiva keskus on itsenäinen toimija, mutta sillä on vahvat yhteydet eduskuntaan. Saihan keskus alkunsa eduskunnan tilattu oman historiasarjansa Turun yliopiston poliittisen historian oppiaineelta. Työhön ryhdyttiin professori Juhani Myllyn johdolla uutukaisessa tutkimuskeskuksessa.
20 vuodessa on tapahtunut paljon. Yhden esimerkin siitä antavat luvut.
– Olemme tuottaneet yli 10 000 sivun verran tieteellisiä julkaisuja, noin 500 yleistajuista artikkelia, satoja luento-opetustunteja, seitsemän väitöskirjaa, kymmenittäin keskuksen tutkijoiden ohjaamia pro gradu -tutkielmia, Jokisipilä sanoo.
Ja kaiken tämän päälle tutkijoilla on ollut laaja tehtäväkenttä politiikan ja siihen liittyvien asioiden tuhansissa sanoma- ja aikakauslehdissä, televisiossa ja radiossa.
– Keskus on alusta saakka ollut hyvin monitieteinen, on poliittista historiaa, valtio-oppia, viestintätutkimusta, jopa valtiosääntöoikeutta. Eri johtajien aikakaudella painotukset ovat hieman vaihtuneet. Edeltäjäni Ville Pernaan aikana oli vahva painotus politiikan julkisuuteen, minun kaudellani on palattu aiempaan: puolueiden toimiin, esimerkkinä siitä Perussuomalaisista kirjoittamani kirja, ulkopolitiikkaan ja nyt uutena myös kuntatason päätöksenteon tutkimukseen, Jokisipilä kertoo.
Yksi vahva pilari on EU-tutkimus. Viisi vuotta sitten, keskuksen 15-vuotisjuhlan yhteydessä, päätettiin kääntää vahvemmin katse myös Eurooppaan, eurooppalaisen parlamentarismin ja demokratian tutkimukseen. Vauhtia laajennukselle antoi myös Turkuun suunniteltu Eurooppa-foorumi -tapahtuma, joka kokoaa yhteen toimijat aina EU:n päätöksenteon huipulta kotimaan päätöksentekijöihin, tutkijoihin ja kansalaisiin. Eduskuntatutkimuksen keskus on alusta saakka ollut yksi Eurooppa-foorumin moottoreista.
EU:hun liittyvä tutkimus on varsinkin erikoistutkija Kimmo Elon työpöydällä. Eurooppatutkimuksen rinnalla hän on tuomassa keskukseen vahvasti myös digitaalisen ihmistieteen menetelmiä. Juhlaseminaarissa hän pääsikin kertomaan yleisölle, miten eduskunnan täysistuntokeskusteluja voidaan uusin menetelmin tutkia. Työelämäprofessori Anders Blom puolestaan antoi esimakua vielä tekeillä olevasta tutkimuksesta.
– Korruptiivisuutta eli vallan väärin käyttöä esiintyy Suomessa paljon enemmän kuin mitä kansainväliset selvitykset ilmentävät, Blom toteaa.
Asia paljastuu Blomin johtamassa ja vielä tekeillä olevasta kyselyyn pohjaavasta tutkimuksesta. Poliittisen ja taloudellisen eliitin edustajat arvioivat korruptiivisuuden olevan vahvinta kuntaomisteisissa yrityksissä ja kunnissa, vähäisintä lainsäädäntötyössä sekä listatuissa, julkisesti omistetuissa yrityksissä.
– Suomessa ilmenee eri päätöksentekoalueilla sen verran rakenteellista korruptiota, että ilmiön pitäisi herättää vakavaa keskustelua poliittisen kulttuurimme olosuhteista ja yhteiskunnan rakenteellisesta korruptiivisuudesta, tutkimusta johtava Eduskuntatutkimuksen keskuksen työelämäprofessori, Blom sanoo.
Tutkimus perustuu kesällä 2022 noin 2 000 poliittista eliittiä yhteiskunnassa ja talouselämässä edustavalle henkilölle lähetettyyn kyselyyn, johon vastasi 380 henkilöä.
– Tutkimustulosten perusteella eduskunnassa ja valtionhallinnossa on vähän korruptiivisuutta, mutta jonkin verran sitä sielläkin vastaajien mukaan esiintyy, sanoo Blom.
Vastaajista 68 prosenttia katsoo, että lainsäädäntö on vapaata korruptiivisuudesta ja 63 prosenttia katsoo, että valtionhallinto on vapaa korruptiivisuudesta.
– Sen sijaan kunnissa ja niiden omistamissa yrityksissä on merkille pantavan paljon korruptiivisuutta. Vastaajista 28 prosenttia katsoo, että kunnissa on korruptiivisuutta, 29 prosenttia näkee korruptiivisuutta kuntien omistamissa yhtiöissä, Blom sanoo.
Myös julkisiin hankintoihin kohdistui paljon epäilyä korruptiivisuudesta. Vastaajista 29 prosenttia katsoi korruptiivisuutta ilmenevän julkisten hankintojen kohdalla jonkin verran, 22 prosenttia melko tai erittäin paljon.
Tutkimuksen mukaan korruptiivisuutta eli vallan väärinkäyttöä esiintyy myös talouselämässä.
– Eniten korruptiivisuutta on vastaajien mukaan ulkomaalaisesti omistetuissa yrityksissä – vaihtoehdon ”jonkin verran” valitsi 47 prosenttia vastaajissa ja ”melko tai erittäin paljon” 21 prosenttia vastaajista. Myös osuuskunnissa on korruptiivisuutta: vastaajista 39 prosentin mukaan ”jonkin verran” ja 19 prosentin mukaan ”melko tai erittäin paljon”, Blom sanoo.
Vähiten korruptiivisuutta arvioitiin liittyvän yrityksiin – vain 12 prosenttia vastaajista katsoo, että ne ovat melko tai erittäin paljon korruptiivisia.
Kyselyyn vastanneista 113 oli yrittäjiä tai työnantajia edustajia, 65 työnantajajärjestöjen edustajia, 78 palkansaajajärjestöjen edustajia, 45 poliittisissa tehtävissä toimivia, 49 viranhaltijoita ja viranomaistehtäviä hoitavia, 25 muita eliitin edustajia. Lähes kahdella kolmasosalla vastaajista oli yli 10 vuoden kokemus työmarkkinakysymyksissä, 30 prosentilla yli 20 vuoden kokemus.
Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuvat: Kimmo Elo ja Markku Jokisipilä
