Dandyismi kaunokirjallisuudessa – dandyn kirjallinen ilmaisumuoto määritelty (Väitös: FL Annamari Arrakoski-Engardt, 7.12.2018, kirjallisuustiede)
Annamari Arrakoski-Engardt tarkasteli väitöskirjassaan dandyismiä ja dandy-hahmoja Oscar Wilden, Bret Easton Ellisin ja Christian Krachtin teosten kautta. Tutkimuksessa luotiin ensimmäistä kertaa määritelmä dandyismistä kaunokirjallisuuden tyylilajina. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, mitä muutoksia kirjallisen dandyismin esiintymisessä on tapahtunut 1890-luvulta alkaen.
Arrakoski-Engardtin väitöstutkimuksen ensisijaisena tarkoituksena on saada aikaan sellainen kirjallisen dandyismin määritelmä, joka olisi sovellettavissa eri ajankohtien kirjallisuutta tutkittaessa.
– Dandyismia tyylipiirteenä ei ole tiettävästi aikaisemmin määritelty, olkoonkin, että dandya ja dandyismia on toki tutkittu niin sosiologiassa kuin kirjallisuustieteessä, Arrakoski-Engardt kertoo.
Työssä esitellään sosiologisen dandy-hahmon kirjallinen evoluutio. Väittelijän mukaan dandyismin alustava määritelmä pohjautuu ranskalaiskirjailijoiden Charles Baudelairen ja Jules A. Barbey d’Aurevillyn teorioihin dandysta, Pierre Bourdieun teoriaan habituksesta sekä Fernand Hörnerin käsityksiin dandyn performatiivisuudesta ja performanssista.
– Näihin teorioihin perustuu dandyismin identifioiminen valituista kirjallisista teksteistä. Dandyismi perustuu dandyn henkilökohtaiseen, ainutlaatuiseen estetiikkaan, jota hän ilmaisee elintavoissaan, habituksessaan, ilmaisussaan ja tuotannossaan. Näin ollen dandyismin tunnistaminen kirjallisissa teksteissä alkaa dandyn estetiikan tunnistamisessa sen eri muodoissa.
Dandy kulutuskulttuurissa: voimakkaat keinot erottautua ja hallita
Arrakoski-Engardt käytti tutkimusmenetelmänään tekstianalyysia. Tutkimuksessa etsittiin kirjallisen dandyismin elementit 1800-luvun loppua edustavasta Oscar Wilden komediasta The Importance of Being Earnest. Sen jälkeen niiden esiintymistä tutkittiin Bret Easton Ellisin romaanin American Psycho ja Christian Krachtin Faserlandin analyysissa.
– Molemmat edustavat 1990-luvun kirjallisuutta, edellinen yhdysvaltalaista ja jälkimmäinen saksalaista. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti valittujen teosten dandy-hahmot, ilmaisutapa ja narratiivin rakenne, joissa muoto dominoi sisältöä. Analyysi on kaksivaiheinen, Arrakoski-Engardt sanoo.
Dandyismin kirjallisen määritelmän lisäksi tutkimuksessa nousevat esiin yhteiskunnallisten muutosten tuomat eroavaisuudet tutkittujen teosten kirjallisessa dandyismissa sadan vuoden aikana.
– Varhaisilla dandy-hahmoilla oli vakaa identiteetti, kun taas 1900-luvun lopun dandyilla minä-kultin toteuttaminen ei ollut yhtä johdonmukaista. Myös kirjallisessa dandyismissa on ikään kuin murtumia.
Naispuolisen fiktiivisen dandyhahmon olemassaolo Wilden teoksessa on todettavissa, mutta Ellisin ja Krachtin töistä vastaavaa ei löytynyt, väittelijä toteaa.
***
FL Annamari Arrakoski-Engardt esittää väitöskirjansa Literarischer Dandysmus. Eine Definition anhand ausgewählter Werke von Oscar Wilde, Bret Easton Ellis und Christian Kracht julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 7.12.2018 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub 3 -luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori emeritus Christoph Parry (Vaasan yliopisto) ja kustoksena professori emerita Liisa Steinby (Turun yliopisto). Lektio ja vastaväittelijän puheenvuoro ovat suomenkielisiä, keskustelu käydään saksaksi.
FL Annamari Arrakoski-Engardt on syntynyt vuonna 1969 ja kirjoitti ylioppilaaksi Kallion lukiossa Helsingissä vuonna 1988. Arrakoski-Engardt suoritti ensimmäisen korkeakoulututkintonsa (FM) Bielefeldin yliopistossa Saksassa vuonna 1995 ja toisen korkeakoulututkintonsa (FL) Turun yliopistossa vuonna 1997. Väitöksen alana on yleinen kirjallisuustiede. Arrakoski-Engardt työskentelee asiamiehenä John Nurmisen säätiössä.
Väittelijän yhteystiedot: p. 0400 477 878, annamari.arrakoski@gmail.com
Väitöskirja on julkaistu painettuna.
