Alfred Kordelinin säätiöltä 105 000 euroa apurahaa Turun yliopiston arkeologian oppiaineelle Ristimäen kirkon tutkimiseen

27.03.2018

Suomen vanhimman tunnetun kirkon jäännökset sijaitsevat Aurajoen varrella Kaarinassa, Ravattulan kylän Ristimäellä. Kirkon arkeologisissa kaivauksissa on löydetty muun muassa teräaseita, keramiikkaa, hautoja ja palaneita luita.

​Arkeologi Juha Ruohonen ja konservaattori Riikka Saarinen Ristimäen kaivausaineistojen äärellä Turun museokeskuksen konservointitiloissa keväällä 2017.

​Alfred Kordelinin säätiö myönsi perjantaina 23.3. Turun yliopiston arkeologian oppiaineelle toisen vuoden rahoitusta hankkeelle Yksilö, yhteisö ja yhteiskunta varhaishistoriassa - Ravattulan Ristimäen kirkko ja Suomen kristillistyminen.

Hankkeessa tutkitaan Suomen varhaishistoriaan (ristiretkiajan ja varhaiskeskiajan murroskausi, noin 1100–1250 jKr.) ajoittuvaa paikalliskulttuuria ja siinä ajanjakson aikana tapahtuvia merkittäviä muutoksia Ravattulan Ristimäen kirkon ja ruumiskalmiston kautta.

Ristimäen aineisto tarjoaa mahdollisuuden kurkistaa kokonaisvaltaisesti suomalaisen kulttuurin alkujuuriin sekä aikakauden paikalliskulttuuriin. Monitieteinen tutkimushanke hyödyntää monipuolisesti sekä humanistisia että luonnontieteellisiä menetelmiä.

Kaarinassa sijaitseva Ravattulan Ristimäki on ainutlaatuinen, kansallisesti merkittävä historiallinen kohde Suomessa. Hanke romuttaa myyttejä kristinuskon saapumisesta Suomeen ja paljastaa suomalaisen kulttuurin varhaisimpia vaiheita ja yksityiskohtia niin yksilön, yhteisön kuin yhteiskunnan tasolta.

Säätiön tiedotteen mukaan odotukset hankkeen tuloksista ovat korkealla. Monipuolisten menetelmien, kuten maaperä- ja maanäyteanalyysien, muinais-dna-tutkimusten ja stabiili-isotooppien tutkimusten ennustetaan tuottavan mullistavaa, uudenlaista tietoa niin arkeologian kuin muidenkin tieteenalojen kentille.

Lue lisää:

Aurora: Arkeologia jatkuu kaivausten jälkeen

Kaikki apurahan saaneet hankkeet

HK

Luotu 27.03.2018 | Muokattu 28.03.2018