Tunteet ovat teemana Turun yliopiston ja Turun Kaupunginteatterin toista kertaa yhteistyönä toteuttamassa Akateeminen vartti -illassa. Kahdeksan eri alojen tutkijaa nousee kukin vuorollaan suurelle lavalle pitämään 15 minuutin dramatisoidun miniluennon omasta tutkimuksestaan.
Lauantaina 22.10. ainutkertaisena esityksenä nähtävä Akateeminen vartti on toista esitys, jossa käytetään hyväksi sekä tieteen että taiteen keinoja tuoda esille uutta tietoa yllättävällä ja elämyksiä tuottavalla tavalla. Se antaa mahdollisuuden kurkistaa tieteen tekemisen todellisuuteen tarinoiden ja viihdyttävien, kansantajuisten esitysten avulla.
– Tieteen tuominen ihmisten pohdittavaksi huolella tehdyin, viihdyttävin, koskettavinkin puhe-esityksin palvelee tekijää ja kuulijaa. Kiinnostavat aiheet nousevat uudelle tasolle, uppoavat vastaanottajaan dramatisoituina ja herättävät takuuvarmasti järjen ja tunteet, Akateemisen vartin idean äiti, Turun yliopiston luovan kirjoittamisen yliopisto-opettaja Niina Repo sanoo.
Illan esiintyjät edustavat kukin yhtä Turun yliopiston tiedekunnista. Kukin lähestyy omasta tutkimuksestaan illan teemaa, tunteita. Tutkijat ovat työstäneet esityksiä Turun yliopiston luovan kirjoittamisen yliopisto-opettaja Niina Revon sekä Turun Kaupunginteatterin dramaturgi Satu Rasilan ja ohjaaja Mikko Koukin kanssa.
Mikko Koukin kanssa esitystään työstänyt Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen kuvaa Akateemista varttia luennon ja teatteriesityksen välimuodoksi.
– Olemme teatterin lavalla, mutta puhumassa tutkimuksesta. Olemme saaneet opetella teatterin keinoja, mutta silti tämä ei ole teatteria vaan pohjana on vahva tutkittu tieto. Tämä on eräänlainen teatterin ja luennon välimuoto, Heiskanen kuvaa.
Tutkijalle hän kuvaa Akateemista varttia upeaksi mahdollisuudeksi tuoda omaa tutkimusta esille uudenlaisella areenalla ja uudelle yleisölle.
Tutkijat kuljettavat yleisön läpi Turun palon, särkyneen sydämen ja tunteiden mittauksen
Omassa esityksessään Heiskanen tuo esille yhden erityisen piirteen Yhdysvaltain asepolitiikasta. Muutama vuosi sitten Texasissa päätettiin, ettei julkisilla yliopistoilla ole oikeutta kieltää käsiaseiden tuomista kampusalueelle. Miten se on vaikuttanut tunteisiin?
Kulttuurihistorian professori Hannu Salmi puolestaan palaa esityksessään vuoteen 1827 ja Turun palon jälkeisiin tunnelmiin. Tuhojen aineellisten tuhojen määrä arvoitiin jälkikäteen tarkasti, mutta millaiset olivat katastrofin henkiset vaikutukset.
Koirien ja kissojen persoonallisuuksia tutkinut evoluutiobiologian tutkijatohtori Milla Salonen paljastaa omassa esityksessään tutkimuksiensa tuloksia, mutta avaa samalla ikkunoita uuden lajin tutkimukseen.
Sydän toimii usein tunteiden symbolina, mutta kardiologian emeritusprofessori Juhani Airaksinen on ryhmineen osoittanut, että tunteilla on yllättäviäkin vaikutuksia sydänterveyteen. Airaksinen lupaa vastauksen kysymykseen, voiko suruun tai suuttumukseen kuolla?
Verotukseen ei ensimmäisenä liitetä ajatusta tunteista, mutta tarkempi tunnustelu ja oikeustieteen tutkijatohtori Jussi Jaakkolan esitys piirtävät esille tiiviin yhteyden tämän kaksikon välillä.
Kansainvälisen liiketoiminnan professori Kari Liuhto nostaa keskiöön Putinin ja Ukrainan. Millainen mies Putin on, ja mitä siitä voi päätellä Ukrainan, ja koko Euroopan kannalta.
Yksi pahimmin ihmisen hyvinvointia syövä tunne on yksinäisyys. Kasvatuspsykologian professori Niina Junttila piirtää pitkän kaaren yksinäisyyden historiasta tähän päivään, jolloin yksinäisyys on yleisempää kuin koskaan aiemmin. Onko yksinäisyyttä mahdollista nujertaa?
Materiaalitekniikan apulaisprofessori Emilia Peltola etsii työkaluja tunteita säätelevien hermovälittäjäaineiden ja hormonien pitoisuuksien reaaliaikaiseen ja paikalliseen mittaukseen. Mihin kaikkeen tuo puuttuva työkalu tällä hetkellä vaikuttaakaan?
>> Lue lisää Turun Kaupunginteatterin sivuilta Akateeminen vartti 2
