Kuvituskuva, jossa kaksi ihmistä mikrofonin ääressä

Statistiikan aalloilla

Kiinnostaako sinua tutkimusdatan analysointi ja tilastollinen ajattelu?

Sukella tilastotieteen maailmaan uudessa Statistiikan aalloilla -podcastissa! Biostatistiikan yksikkö on kutsunut studioon asiantuntijoita jakamaan tietoa tutkimuksen tekemisestä ja datan analysoinnista. Podcastin avulla voi kehittää tilastollista ajattelua.

Kuuntele ja opi ymmärtämään tutkimusta ja dataa paremmin – Statistiikan aalto kerrallaan!

Kuuntele SoundCloudissa, Apple Podcastsissa tai Spotifyssa!

Jaksojen kuvaukset ja tekstivastineet

Miksi jokainen lääkäri ja tutkija tarvitsee biostatistiikkaa?

Ensimmäisessä jaksossa studioisäntä Markus Riskumäen haastateltavana on biostatistikko Eliisa Löyttyniemi. Hän motivoi lääketieteen, bio- ja hammaslääketieteen opiskelijoita, joilla on edessään Havainnoista päättelyyn -kurssi. Tämä jakso sopii kuitenkin kaikille, jotka haluavat kuulla miksi jokainen lääkäri ja tutkija tarvitsee biostatistiikkaa.


[Speaker 0]

[00:03] Tervetuloa kuuntelemaan johdatusta biostatistiikan opiskeluun.
[00:10] Olit sitten lääketieteen, hammaslääketieteen tai biolääketieteen opiskelija, tutkija tai muuten vain kiinnostanut biostatistiikasta, niin hienoa, että olet täällä.
[00:21] Minä olen biostatistikko Markus Riskumäki ja tänään haastattelen kollegaani, biostatistikko Elisa Löytyniemiä.
[00:24] Tervetuloa.
[00:24] Tänään haastattelen kollegaani, biostatistikko Elisa Löyttyniemeä.
[00:28] Tervetuloa.
[00:29] Kiitos.
[00:29] Kiva olla täällä.
[00:31] Ennen kuin aloitetaan, voisitko kertoa vähän työhistoriasta?
[00:36] Sen jälkeen, kun olin opiskellut matikkaa ja tilastotiedettä yliopistossa,
[00:41] lähdin lääketeollisuuteen.
[00:42] Olin siellä yli 15 vuotta.
[00:44] Sen jälkeen tutkittiin laitteita tai kehitettiin laitteita,
[00:49] ja kehitettiin myös erilaisia laboratoriotestejä.
[00:53] Viitisen vuotta.
[00:53] Nyt olen ollut yliopistolla lääketieteen tiedekunnassa biostatistikan yksikössä reilu kymmenen vuotta.
[01:01] Sulla onkin pitkä kokemus lääkäreiden ja tutkijoiden kanssa työskentelystä.
[01:07] Puhutaanpas tänään sellaiset ihmiset mielessä pitäen, joilla ei ole välttämättä mitään kosketuspintaa vielä tilastotieteeseen.
[01:16] Otasitsä kertoa mulle, että miksi tuleva lääkäri tai tutkija tarvitsee ymmärrystä tutkimuksesta ja tulosten tulkinnasta?
[01:24] Jos nyt tässä kohtaa ajattelen vaikka sitä lääkäriä ja potilastyötä, niin toki se lääkäri haluaa, että kun hänelle tulee joku potilas,
[01:36] hän pystyisi antaa sille, mikä sairaus sitten on kyseessä, niin hyvän hoidon ja potilas joko toipuu kokonaan tai oireet paranee tai jotakin vastaavaa.
[01:48] Ja totta kai lääkäri myös haluaa, että se hoito on tehokas ja turvallinen.
[01:54] Näin ollen mehän halutaan myöskin, että tämä tuleva hoito on näyttöön perustuen todistettu turvalliseksi ja tehokkaaksi.
[02:07] Tämä näyttöön perustuva lääketiede nimenomaan perustuu siihen, että sitä on tutkittu, meillä on dataa.
[02:14] Eli se ei perustu mihinkään uskomuksiin tai luuloihin se, että se on tehokas ja turvallinen, vaan nimenomaan dataan.
[02:23] Jos me ajatellaan vaikka viime vuosina, kun tuli korona yhtäkkiä, niin kukaanhan maailmassa ei tiennyt siitä sairaudesta mitään.
[02:34] Ei tiennyt parannuskeinoa, ei tiennyt mistä se tulee, miten se tarttuu, mutta sittenhän koko maailma, tutkijat ja lääkärit,
[02:43] rupesi keräämään sitä dataa ja vasta datan kautta me ruvettiin ymmärtämään sitä myös, miten sitä voidaan hoitaa,
[02:51] miten sitä voidaan ehkäistä.
[02:53] Tähän tarvitaan nimenomaan sitä lääkärin ja tutkijan osaamista, jatkuvaa oppimista
[03:00] siihen uuden tutkimustiedon sisäistämiseen, että se ammattitaito kehittyy vuosien varrella.
[03:09] Ja siihen sitten taas tarvitaan sitä julkaisun lukutaitoa hyvin paljon, että ymmärtää sitä uutta tutkimustietoa, jotta voisit taas niitä tulevia potilaita hoitaa paremmin.
[03:23] Okei.
[03:23] No miten tämä kaikki liittyy tilastotieteeseen tai biostatistiikkaan?
[03:28] Mä mainitsin tuossa nimenomaan tämän näyttöön perustuvan lääketieteen.
[03:33] Ja se tarkoittaa sitä, että me tutkitaan jotain asiaa, kerätään jotain dataa,
[03:38] ja sitä kautta me oikeasti sitten tehdään matemaattisia malleja siihen dataan,
[03:44] eli käytetään nimenomaan tilastollisia menetelmiä.
[03:47] Ja niiden avulla me voidaan tehdä sit johtopäätöksiä siitä datasta.
[03:53] Ja ne johtopäätökset ja mallit tietenkin lukevat juuri niistä julkaisuista.
[03:59] Ja sitä kautta me biostatistikan kursseilla hirveästi korostetaan myös sitä julkaisun lukemistaitoa,
[04:07] että lukija pystyisi arvioimaan sen julkaisun laatua, että onko se hyvä julkaisu vai onko se huono julkaisu.
[04:15] Käytänkö minä siinä julkaisussa esitettyjä tietoja seuraavien potilaiden elämyshoitamiseen?
[04:21] Tai tutkijana, löytyykö siitä julkaisusta jotakin hyviä ideoita, millä voin jatkaa jotain tutkimusta.
[04:29] Sä mainitsit tuossa matemaattisen mallinnuksen, joka varmasti monelle saattaa kuulostaa hyvin pelottavalta,
[04:37] niin tulisiko siis lääkäri osata matemaattista mallinnusta, että se pystyy ymmärtämään näitä tutkimuksia?
[04:42] No sanotaan, että nyt kun olen vuosikymmeniä työskennellyt tutkijoiden ja lääkäreiden kanssa,
[04:49] niin tärkeintä on se tilastollisen päättelyn matemaattisten mallien ymmärtäminen,
[04:55] sen logiikan ymmärtäminen, niin että sä osaat vähintään tulkita niitä tuloksia julkaisuissa,
[05:01] missä niitä kirjoitetaan, niitä päättelyjä.
[05:05] Mikäli sä työskentelet teollisuudessa, niin meillä on aina tiimi.
[05:09] Meillä on se tutkijalääkäri ja biostatistikko yhdessä tekee ne raportit tai julkaisut.
[05:15] Eli siinä kohtaa se ymmärrys on kaikista tärkein ja se logiikan päättelyn tajuaminen.
[05:23] Akateemisessa maailmassa on paljon myöskin lääketietojen tutkijoita, jotka haluaa oppia vielä lisää tätä tilastollista mallintamista ja sitä kautta jopa tehdä itse ne analyysit.
[05:35] Meillä biostatistiikan kursseilla harjoitellaan analyysin tekemistä, koska sitä kautta opit ymmärtämään tilastollisen päättelyn logiikkaa.
[05:44] Mun mielestä se silloin auttaa myöskin siinä nimenomaan julkaisujen lukemisen ymmärtämisessä.
[05:51] Mutta eli siis välttämättä ei ole pakko itse osata tehdä niitä mallinnuksia, osasitsä sanoa sitten kumminkin, että antaako se jotain semmoista etuliointiasemaa, jos sä osaat itse tehdä?
[06:04] Joo, se nimenomaan auttaa myös siihen, että jos mä ajattelen tutkijaa, tutkija osaa silloin paremmin suunnitella tietokannat, tietokannat on paremmin rakennettu ja silloin sä tiedät sen, että mikä se logiikka on.
[06:21] Mutta välttämätöntä se itseanalyysin tekeminen ei ole, mutta se auttaa siihen tavallaan tilastotieteen ymmärtämisen toki hyvin paljon.
[06:28] Ja sen takia sitä kurssilla harjoitellaan.
[06:35] Sä heittelit tossa monta kertaa tämmöisiä termejä niin kuin tilastollinen mallinnus, tilastollinen päättely ja ylipäätään tilastotiede saattaa olla sanana vähän outo monille.
[06:48] niin mitä sä tarkoitat tilastollisella päättelyllä?
[06:53] No päättelyn se pääidea on se, että kun meillä tutkimuksessa on aina vaan osajoukko, eli otos,
[07:00] leikitään nyt vaikka, että me otetaan siihen tutkimukseen sata astmaatikkoa,
[07:05] niin toki me halutaan niistä sadan astmaatikon joukosta vetää päätelmät
[07:12] kaikkien astmaatikkojen joukkoon eli kaikkiin tulevaisuuden astmaatikkopotilaisiin, mitkä voit kohdata.
[07:19] Eli tavallaan se, että me halutaan vetää tutkimusjoukosta otoksesta päätelmät sinne populaatiotasolle.
[07:27] Mikä ikinä se meidän sairaspopulaatio sitten onkaan.
[07:31] Se on se keskeinen idea tilastollisessa päättelyssä.
[07:35] Siinä me hyödynnetään nimenomaan keskeiset termit on P-arvo ja luottamusväli, eli ilman niiden termien ymmärtämistä, niin ei pysty lukemaan käytännössä katsoen mitään tiedellehtiä.
[07:50] Eli nämä ovat ne kaikista keskeisimmät, ja näillä nimenomaan pyritään hanskaamaan se epävarmuus,
[07:57] joka meillä on päättelystä, kun me, eihän me sen sadan astmaatikon joukossa pystytä totuutta tietämään,
[08:04] mitä populaatiossa tapahtuu.
[08:06] Eli meille jää aina se epävarmuus olemaan, mutta me pyritään hanskaamaan
[08:10] sitä tilastotieteellä nimenomaan luottamusvälien ja p-arvon avulla.
[08:15] Okei, olipa hieno kiteytys tilastotieteestä, mutta kumminkin tämänkin jakson nimi on
[08:20] johdatus biostatistiikkaan, niin miten biostatistiikka eroaa normaalista statistiikasta tai tilastotieteestä?
[08:28] No siinä on se biosano edessä, joo.
[08:31] Eli se nimenomaan keskittyy biologisiin ongelmiin.
[08:36] Onko ne sitten kemiaa, lääketiedettä ja semmoista.
[08:41] ja siihen on sitten tavallaan optimaaliset, vähän erilaisia tilastollisia menetelmiä olemassa sitten.
[08:50] Joo, kiitos.
[08:51] No yksi semmoinen kysymys mulle tuli vielä mieleen, mikä saattaisi kiinnostaa tämän jakson kuulijoita,
[08:58] että tarviiko tällaisille biostatistiikan kursseille jotain taustatietoja?
[09:02] No ei oikeastaan, meillä on se periaate, että me lähdetään aina ihan nollasta meidän biostatistiikan kursseilla.
[09:09] Se mitä, se on lähinnä, jos mä ajattelen jotain ihan lukiokitaustaa, niin tilastotiedehän on hyvin painokkaasti todennäköisyyslaskentaa.
[09:19] Eli se sieltä niin kun kumpuaa pohjalta todennäköisyyslaskennan asiat, koska esimerkiksi tää P-arvo, minkä mä vaan nyt mainitsin kurssilla sitten enemmän,
[09:31] niin se P hän tulee sanasta probability, joten ei oo ihme, että käsitellään paljon todennäköisyyttä.
[09:38] No niin, nyt tulikin kuulemaan niin paljon asiaa, että voisin lyhyesti kerrata.
[09:44] Eli voisi sanoa, että tilastotieteelliset menetelmät ovat elintärkeitä lääketieteelliselle tutkimukselle.
[09:50] Ja vaikka työskentelisikään tutkimuksen parissa, niin ilman tilastotieteellistä osaamista on hyvin vaikea lukea alankirjallisuutta kriittisesti.
[09:58] Koska ilman tieteellistä todistamista, lainausmerkeissä, tutkimusasetelmilla ei ole todellista pohjaa.
[10:06] Ja mä sanoin tosiaan lainausmerkeissä todistamista, sillä eihän mikään todellisessa maailmassa ja tutkimuksessa ole ikinä täysin varmaa.
[10:14] Joo, tämähän se juuri on, että meille jää aina se epävarmuus ja me pyritään sitä sitten mahdollisimman hyvin kuvaamaan sitä epävarmuutta tilastotieteen keinoin.
[10:23] Niin kuitenkin, että se kliinikkotutkijalääkäri pystyisi tekemään sitten näitä kliinisiä päätelmiä kuitenkin tämän emmesluottamusvälin avulla.
[10:34] avulla.
[10:35] Eli onko se hoito tarpeeksi tehokas hänelle ja onko se sitten totta kai turvallinen myös potilaille.
[10:45] Tässä on nyt keskusteltu aika tämmöisiä teoreettisia asioita, niin kuulijoilta varmasti myös kiinnostaisi joku
[10:53] semmoinen ihan käytännön esimerkki, niin voisiko sulla antaa esimerkki, kuinka esimerkiksi joku tutkimusidea
[10:59] voi johtaa kliinisen hoidon muutoksiin?
[11:04] Tässä yhtenä hienona esimerkkinä on tämmöinen turkulainen tutkijaryhmä, joka rupesi ajattelemaan sitä, että tarvitseeko hän aina umpilisäkkeen tulehdusta,
[11:14] joka on siis tämmöinen komplisoitumaton eli lievä umpilisäkkeen tulehdus, tarviiko hän sitä aina leikata, niin kuin sitä on nyt viime vuosikymmenet aina leikattu.
[11:23] Koska he ajatteli, että no se on tulehdus, että muutkin tulehdukset hoitetaan antibiooteilla.
[11:30] Niinpä he kasasivat tutkimuksen pystyyn, jossa tutkittiin, riittääkö pelkkä antibioottihoito umpilisäkkeen hoitoon.
[11:41] Todennäköisesti he huomasivat, että suurimman osaksi se riittää, eli ei tarvinnutkaan leikata,
[11:46] joka tietenkin lyhentää sairaslomia, ei ole leikkauskomplikaatioita tietenkään, kun ei leikata.
[11:53] Tämä sai hyvin jopa maailmanlaajuista huomioon.
[11:59] Saman tien, kun nämä tutkimustulokset julkaistiin, niin se on myös Suomessakin muuttanut hoitokäytäntöjä.
[12:05] Lisäksi tarvitsee sanoa, että korona-aikana sehän oli suurin piirtein taivaan lahja, koska koronapotilaan leikkaaminen on aikamoinen juttu.
[12:14] Okei, kiitos tästä esimerkistä.
[12:17] Eikös totta, että tämä tutkimushan oli, niin kuin sanoitkin,
[12:20] ihan maailmanlaajuisesti tunnistettu, mutta myös palkittu,
[12:24] esimerkiksi Jamassa, joka on yksi maailman huippulehdistä?
[12:27] Joo, pitää paikkansa.
[12:28] Ja tämä tutkimusryhmä edelleen jatkaa näitä tutkimuksia.
[12:32] Ja nyt on tutkimuksia menossa, että tarvitaanko meille sitä antibioottia.
[12:36] Me ollaan nyt jo todistettu, että meille riittää pienempi antibioottimäärä.
[12:41] ja todistettu sitä, että se antibiootti voidaan hoitaa kotona, ei tarvitse suonensisäisesti hoitaa.
[12:45] Ja nyt tutkitaan myös sitä, että riittääkö pelkkä kipulääkäri.
[12:48] Eli tulehdus menisi vain itsellään ohi, niin kuin lasten korvatulehduksiakin usein vain nykyisin seurataan.
[12:55] Okei, hienoa Suomi ja hienoa Turku.
[12:59] Tässä olikin sitten tämä meidän lyhyt intro jaksomme.
[13:02] Kiitos sinulle kuuntelija, ja toivottavasti tämä innosti sinua opiskelemaan biostatistiikkaa.
[13:12] Toivottavasti kuullaan taas statistiikan aalloilla.