Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen kehittämä Voimaperheet-toimintamalli onnistuttiin siirtämään suomalaiseen neuvolajärjestelmään. Toimintamalli on suunniteltu lasten käytösongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja hoitoon vanhempainohjauksen avulla. Kyseessä on ensimmäinen tutkimus psykososiaalisen etähoito-ohjelman käyttöönotosta perusterveydenhuollossa.
Tutkimuskäytössä tehokkaaksi todetun hoitomenetelmän siirtäminen käytäntöön ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii perusteellista työtä. Journal of Medical Internet Research -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, miten tutkimuskäytössä tehokkaaksi todettu Voimaperheet-vanhempainohjaus voidaan tuoda käytäntöön perusterveydenhuollossa.
Tutkimuksessa verrattiin keskenään perheitä, jotka osallistuivat vanhempainohjaukseen vaikuttavuustutkimuksen aikana, ja perheitä, jotka osallistuivat ohjelmaan käyttöönottotutkimuksen aikana. Perheet tunnistettiin riskiryhmiin kuuluviksi neuvolan nelivuotistarkastuksen yhteydessä. Tutkimuksen aikana vanhemmille tarjottiin tutkittuun tietoon perustuvaa vanhemmuuden tukea ja kasvatuskeinoja netin ja puhelimen välityksellä.
– Vanhempien tyytyväisyys ohjelmaan ja työskentelyyn perheitä valmentaneiden terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattihenkilöiden kanssa säilyivät tutkimuksen aikana erinomaisina, samoin kokemus vanhemmuustaitojen kehittymisestä ja vanhemman stressin vähenemisestä, artikkelin pääkirjoittaja, tutkija Terja Ristkari kertoo.
Kummankin ryhmän vanhemmat suorittivat ohjelman keskimäärin samassa ajassa. Ohjelman opiskeluun netissä ja puhelimessa käytettiin perheissä aikaa noin 1,5 tuntia viikossa.
Vaikeammat oireet, vähemmän keskeyttäneitä
Merkittävä muutos oli, että ohjelman keskeyttämisprosentti laski käyttöönottovaiheessa lähes puoleen vaikuttavuustutkimuksen tilanteesta. Osallistujista vain 12,4 prosenttia keskeytti 11-viikkoisen ohjelman, kun sitä käytettiin palveluna käyttöönottotutkimuksessa.
– Keskeyttämisprosentti oli huomattavasti pienempi kuin tavallisesti vanhempainohjausohjelmissa, jotka toteutetaan yleensä ryhmämuotoisina, Ristkari kertoo.
Ristkarin mukaan matala keskeyttämisprosentti voi kertoa siitä, että vanhemmat kokevat digitaalisesti toteutetun hoidon käyttäjäystävällisenä ja helposti saavutettavana.
– Vanhempien on kenties helpompi hyödyntää netin ja puhelimen välityksellä tarjottavaa vanhemmuusohjelmaa, johon on mahdollista osallistua kotoa käsin. Lisäksi sisältöjä on mahdollista kerrata joustavasti silloin, kun perheen omassa arjessa on aikaa, Ristkari pohtii.
– Toisaalta palvelujen vieminen ihmisten luokse voi lisätä osallistumishalukkuutta myös sellaisissa ryhmissä, joita perinteinen hoito ei tavoita, Ristkari lisää.
Osallistujien motivaatiota saattoivat lisätä myös lasten vaikeammat oireet. Käyttöönottovaiheen perheissä oli jonkin verran enemmän vanhempien mukaan kohtalaisesti tai vaikeasti oireilevia lapsia kuin vaikuttavuustutkimuksen aikana.
Käyttöönotto on kriittinen vaihe hoidon onnistumiselle
Riskiryhmien seulonta toteutettiin Voimaperheet-mallissa neuvolatarkastuksen yhteydessä niin vaikuttavuustutkimuksen kuin käyttöönottotutkimuksenkin aikana. Riskiryhmille tarjottava hoito oli molemmissa ryhmissä saman sisältöistä, ja se toteutettiin keskitetysti siihen erikoistuneesta yksiköstä.
Mallin toteuttaminen palveluna käyttöönottotutkimuksessa vaati kuitenkin huolellista suunnittelua ja runsasta vuorovaikutusta kuntapäättäjien sekä terveydenhuollon toimijoiden kanssa.
– Ei riitä, että vanhempainohjaus perustuu tutkitusti vaikuttaviin menetelmiin. Näyttöön perustuvien hoitomenetelmien toistaminen reaalimaailmassa ei usein onnistu. Jotta hoito-ohjelma säilyy samanlaisena ja osallistujat saavat keskenään yhdenmukaista hoitoa, edellyttää käyttöönotto laadunvalvontaa. On myös varmistettava, että kaikki käyttävät samoja menetelmiä, tutkimuksen johtaja, professori André Sourander painottaa.
Näiden vaatimusten täyttäminen vaati Voimaperheet-tutkimukselta hoidon keskittämistä ja jatkuvaa työnohjausta. Tutkimusryhmä myös vieraili jokaisessa mukana olevassa kunnassa, kuntayhtymässä tai maakunnassa tapaamassa sote-johtoa, keskustelemassa toimintamallin käyttöönotosta paikallisesti ja järjestämässä neuvoloiden henkilökunnalle koulutusta. Lisäksi kuntiin raportoitiin kuukausittain ohjelman etenemisestä.
Jo kymmeniä tuhansia suomalaislapsia on osallistunut Voimaperheet-seulontaan
Vaikuttavuustutkimuksessa oli mukana 232 perhettä ja käyttöönottotutkimuksessa 882 perhettä. Riskiryhmien seulontaan neuvolatarkastuksen yhteydessä osallistui vaikuttavuustutkimuksen kuluessa 4656 perhettä Lounais-Suomesta ja käyttöönottotutkimuksen aikana 12 780 perhettä eri puolilta Suomea.
– Kaikkiaan Voimaperheet-mallin väestöseulontaan on nyt osallistunut 36 600 perhettä ja vanhempainohjausohjelmaan 1500 perhettä, Ristkari summaa.
Tällä hetkellä Voimaperheet-malli on käytössä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä (Eksote), Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä, Härkätien sote-palveluiden yhteistoiminta-alueella, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä (Kainuun sote), Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymässä (Soite), Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen ky:ssä, Lapin sairaanhoitopiirin ky:ssä, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ky:ssä, Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä (Siun sote), Espoossa, Naantalissa, Tampereella ja Turussa.
Voimaperheet-tutkimus kuuluu Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaan APEX-konsortioon (Transferring child and adolescent mental health treatment to awareness, prevention and early intervention) sekä INVEST-lippulaivahankkeeseen (Inequalities, Interventions, and New Welfare State). Tutkimus on osa kokonaisuutta, jossa kehitetään digitaalisia hoito-ohjelmia kansanterveydellisesti merkittävien mielenterveysongelmien ennaltaehkäisemiseksi elämän kehityksellisesti tärkeissä siirtymävaiheissa. Osa ohjelmista on kohdennettuja, tietylle riskiryhmälle suunnattuja, kuten Voimaperheet-vanhempainohjaus, Huolet hallintaan -ahdistuksenhoito-ohjelma sekä äitien masennuksen hoito. Osa taas on universaaleja, kaikille suunnattuja ohjelmia, kuten positiivista vanhemmuutta tukeva ohjelma.
Alkuperäisartikkeli: Ristkari T, Kurki M, Suominen A, Gilbert S, Sinokki A, Kinnunen M, Huttunen J, McGrath P, Sourander A. Web-Based Parent Training Intervention With Telephone Coaching for Disruptive Behavior in 4-Year-Old Children in Real-World Practice: Implementation Study. J Med Internet Res 2019;21(3):e11446
Lisätietoja: tutkimuskoordinaattori Terja Ristkari, Turun yliopisto, terja.ristkari@utu.fi