Turun yliopiston tutkijat osoittivat vasta-ainehoidon aktivoivan immuunipuolustuksen uudelleen pitkälle edennyttä syöpää sairastavilla potilailla. Hoito muuttaa elimistön syöjäsolujen toimintaa mahdollistaen laajamittaisen puolustusjärjestelmän aktivoitumisen.
Immuunipuolustus on elimistön oma puolustusjärjestelmä, jolla on aseet taistella syöpää vastaan. Syöpä kuitenkin oppii piiloutumaan immuunipuolustuksen hyökkäyksiltä ja valjastaa puolustusjärjestelmän edistämään kasvuaan. Tämän vuoksi olisi hyödyllistä saada palautettua immuunijärjestelmän toiminta takaisin syövän etenemistä rajoittavaksi.
Keskeisessä osassa syövänvastaista taistelua ovat makrofagi-tyypin valkosolut. Syövän kouluttamina ne vaimentavat puolustusjärjestelmää ja tekevät monet immuunipuolustukseen vaikuttavat hoidot tehottomiksi.
Akatemiatutkija Maija Hollménin tutkimusryhmä on etsinyt keinoja vaikuttaa makrofagien toimintaan ja siten ohjata immuunipuolustus hyökkäämään syöpää vastaan. Tutkimuksen pohjalta ja yhteistyössä Faron Pharmaceuticalsin kanssa kehitetty vasta-aine beksmarilimabi on tällä hetkellä potilastutkimuksissa. Hollménin tutkimusryhmä on selvittänyt vasta-aineella hoidettujen syöpäpotilaiden puolustusjärjestelmässä tapahtuvia muutoksia.
– Vasta-ainehoito aktivoi valtaosalla potilaista tappaja-T-soluja, jotka ovat elimistön iskujoukko syöpää vastaan. Lisäksi lääkehoidolla saatiin muutettua verenkierrossa kulkevien makrofagien esiasteet vähemmän immuunipuolustusta vaimentaviksi. Potilaissa havaittiin myös tiettyjen tulehdusvälittäjäaineiden sekä valkosolutyyppien lisääntyminen verenkierrossa, Hollmén kertoo.
– Tappaja-T-solujen aktivaatio on erittäin lupaava osoitus vasta-ainelääkkeen kyvystä tehostaa puolustusjärjestelmän toimintaa syöpää vastaan. Hoidetut potilaat sairastivat pitkälle edennyttä ja heikosti hoidettavissa olevaa syöpää, mikä korostaa tulosten merkitystä, lisää tohtorikoulutettava Jenna Rannikko.
Beksmarilimabi voi tarjota avun niille, joilla nykyiset vasta-ainehoidot eivät tehoa
Tutkimuksessa saatiin uutta tietoa myös beksmarilimabin vaikutustavasta. Vasta-aine sitoutuu makrofageista löytyvään Clever-1-molekyyliin ja muuttaa sen toimintaa.
Clever-1 kuljettaa keholle tarpeetonta ainesta makrofagien sisälle hajotettavaksi. Näin hävitetyt kappaleet ikään kuin lakaistaan maton alle. Elimistön tasapainon kannalta tällainen piilottaminen on hyödyllistä ja auttaa välttämään immuunipuolustuksen tarpeetonta herättämistä.
– Syövästä lähtöisin olevat solut kuitenkin halutaan huomata. Kun Clever-1-molekyylin siivoustyö estetään vasta-ainelääkkeellä, immuunijärjestelmän solujen aktivoituminen helpottuu. Tämä osaltaan johtaa potilaissa havaittuun T-solujen heräämiseen, kuvailee tohtorikoulutettava Miro Viitala.
Immuunipuolustuksen toimintaa tehostaville lääkehoidoille on kysyntää, sillä markkinoilla olevista vaihtoehdoista on apua vain osalle potilaista.
– Beksmarilimabin vaikutustapa poikkeaa nyt markkinoilla olevista syövän vasta-ainelääkehoidoista. Siksi se voi tarjota apua potilaille, joille nykyiset hoitovaihtoehdot eivät tehoa, summaa tutkijatohtori Reetta Virtakoivu.
Maija Hollménin tutkimusryhmä on osa Turun yliopiston ja Åbo Akademin InFLAMES-lippulaivahanketta. InFLAMES-lippulaivan tavoitteena on yhdistää immunologinen ja sitä tukeva tutkimus uusien diagnostisten menetelmien ja hoitomuotojen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi.
Tutkimusartikkeli on julkaistu arvostetussa Clinical Cancer Research -julkaisusarjassa.
