Turun yliopiston InFLAMES-lippulaivan tutkijat ovat selvittäneet, miten beksmarilimabi-syöpälääke vaikuttaa syöpäkudoksen valkosoluihin potilailla, jotka ovat saaneet lääkkeestä suotuisan hoitovasteen. Lääke herättää kasvaimeen hakeutuneet valkosolut, jotka hälyttävät syöpää tappavat solut paikalle.
Syövän immunoterapiassa kehon oma puolustusjärjestelmä herätetään taistelemaan syöpää vastaan. Puolustusjärjestelmän tehostamiseen perustuvia hoitomuotoja on jo käytössä, kuten immuunivasteen muuntajat (immune checkpoint inhibitors), jotka kohdistuvat T-soluihin. Kaikki potilaat eivät kuitenkaan saa nykyhoidoista apua, vaan heitä varten pitää kehittää uusia immunoterapioita.
Uusista hoidoista makrofagien eli syöjäsolujen toimintaa tehostavasta beksmarilimabista on saatu lupaavia tuloksia. Makrofagit kuuluvat valkosoluihin ja niiden tehtävä ihmisen puolustusjärjestelmässä on siivota elimistöstä pois muun muassa mikrobeja ja vierasaineita. Makrofagien pitäisi olla syöpää tuhoavia, ei sitä suosivia. Kuitenkin syöpäkasvaimen massasta jopa puolet voi olla makrofageja. Tämä johtuu siitä, syöpä pystyy vaimentamaan makrofagien toimintaa siten, että ne eivät käynnistäkään elimistön immuunipuolustusta. Syöpäkasvain pysyy siksi piilossa elimistön puolustusjärjestelmältä.
Beksmarilimabi kykenee muuttamaan kasvaimeen hakeutuneiden makrofagien toimintaa siten, että ne aktivoivat muun puolustusjärjestelmän solut kasvainta vastaan.
Dosentti Maija Hollmén on tutkimusryhmineen selvittänyt, kuinka potilaille annosteltu beksmarilimabi vaikuttaa valkosoluihin kasvaimen sisällä.
– Kliinisissä tutkimuksissa beksmarilimabin havaittiin olevan hyvin siedetty hoitomuoto, joka säilytti osalla potilaista taudinkuvan vakaana tai jopa paransi sitä. Potilaissa, joiden tauti eteni hoidon aikana hitaammin, havaitsimme kasvaimen makrofagien ja kehoa puolustavien lymfosyyttien aktivoitumisen sekä syövänvastaiselle immuunipuolustukselle keskeisen viestiaineen interferonin nousun verenkierrossa, kertoo Maija Hollmén.
Potilaiden syöpäkudokseen hakeutuneiden puolustussolujen toimintaa tutkittiin hyödyntämällä erityistä menetelmää, spatiaalista transkriptomiikka. Se tuottaa tietoa geenien ilmentymisestä mikroskooppisen pienillä kudosnäytteiden alueilla, kuten yksittäisissä valkosolutyypeissä.
Herätetyt valkosolut saavat syöpää tappavat solut liikkeelle
Potilaiden välillä on valtavia eroja siinä, miten herkästi valkosolut aktivoituvat tietyn hoidon seurauksena ja kuinka hyvin syöpäkudos kykenee vastustamaan puolustusjärjestelmää aktivoivia hoitoja. Siksi on tärkeää selvittää, minkä tyyppisiin syöpäkudoksiin uudet hoidot parhaiten tehoavat.
Hoitamalla potilaiden syöpä- ja valkosoluja beksmarilimabilla soluviljelyolosuhteissa, Hollménin ryhmä pystyi tarkemmin selvittämään, miten yksittäiset valkosolut reagoivat hoitoon.
– Havaitsimme näissä olosuhteissa saman puolustusreaktion käynnistymisen, jonka näimme potilaiden kasvaimissa: beksmarilimabi herättää makrofagit, jotka puolestaan pystyvät aktivoimaan kehon omat tappajasolut, T-lymfosyytit. Halutun vasteen saamiseksi tarvitaan siis usean valkosolutyypin yhteistyötä, kertoo tutkimuksesta julkaistujen artikkelien ensimmäinen kirjoittaja, väitöskirjatutkija Jenna Rannikko.
Samankaltaisuudet kliinisen tutkimuksen ja potilasperäisen soluviljelymallin havaintojen välillä rohkaisivat etsimään syytä siihen, miksi beksmarilimabikaan ei saa jokaisella potilaalla aikaan puolustusjärjestelmän aktivaatiota. Ilmeni, että makrofagien aiempi altistuminen interferoneille estää beksmarilimabia toimimasta.
–Tämä on merkittävää, koska tällöin beksmarilimabi tehoaisi parhaiten kasvaimiin, joissa nykyiset immunoterapiat toimivat heikosti. Tällaisia kasvaimia luonnehtii alhainen interferonien määrä ja syövän kyky piiloutua immuunijärjestelmän hyökkäyksiltä. Beksmarilimabi vaikuttaisi muuttavan puolustusjärjestelmän toimintaa näissä kasvaimissa suuntaan, joka sallisi nykyisten immunoterapioiden paremman tehokkuuden, Rannikko toteaa.
Beksmarilimabi on turkulaisen Faron Pharmaceuticals -lääkeyrityksen kehittämä syöpälääke. Hollménin ryhmän tutkimusten tulokset julkaistiin arvostetuissa Cell Reports Medicine ja Cancer Immunology Research -julkaisusarjoissa marras-joulukuussa 2023.
InFLAMES on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen, Suomen Akatemian tukema tutkimuksen lippulaivahanke. Se tähtää uusien lääkekehityskohteiden tunnistamiseen ja lääkekehitykseen yhdessä biotekniikka- ja lääkeyritysten kanssa. Lippulaiva edistää myös diagnostiikkaa, jolla potilaille voidaan räätälöidä sopivat täsmähoidot.
