Tutkimus selvittää, miten COVID-19-virusta hyödynnetään valtioiden välisessä bio- ja geopoliittisessa kamppailussa
Turun yliopiston tutkijat selvittivät turvapaikanhakuun liittyvää muuttoliikettä Turkista Kreikkaan sekä koronapandemian vaikutuksia Morian vastaanottoleirillä. Tutkimuksen mukaan valtioiden välinen turvapaikkapolitiikka aiheuttaa merkittävän terveysriskin pakolaisleireissä.
Biogeopolitiikassa valtiot kamppailevat saavuttaakseen geopoliittisia tavoitteitaan eli alueiden hallintaa. Valtiot hyödyntävät tässä väestön biopoliittista hallintaa, johon sisältyvät väestön terveys ja elinolosuhteet. Erityisesti biogeopolitiikan kohteena ovat turvapaikanhakijat, jotka ovat valtioiden välitilassa: he ovat lähteneet entisestä kotimaastaan, mutta eivät ole vielä päässeet uuteen kotimaahansa.
Turun yliopiston maantieteen tutkijoiden Jussi Jauhiaisen ja Ekaterina Vorobevan toteuttamassa tutkimuksessa käsitellään turvapaikanhakijoiden hallintaa Egeanmeren saarilla Kreikassa. Lisäksi tutkijat selvittivät koronapandemian vaikutuksia Lesboksen saaren Morian vastaanottoleirillä.
Ensimmäinen tutkimusraportti julkaistiin maaliskuussa. Uusin artikkeli esittelee huhti-toukokuussa kerättyä empiiristä aineistoa.
Tutkimuksessa selvisi, että turvapaikanhakijoita käytetään hyväksi Turkin ja Kreikan (ja EU:n) välisissä geopoliittisissa kamppailuissa.
– Turkki päästi muuttajia, erityisesti afgaaneja ja syyrialaisia, vapaasti Kreikkaan maaliskuun alussa, mutta Kreikka ei päästänyt heitä alueelleen hakemaan turvapaikkaa, kertoo toinen tutkimuksen kirjoittajista, maantieteen professori Jussi Jauhiainen.
Tutkimuksessa kävi ilmi myös, että turvapaikanhakijoita säilytetään leireillä, mutta heitä ei päästetä valtaväestön joukkoon. Tutkijoiden mukaan valtio säätelee heidän elinmahdollisuuksiaan ja tulevaisuuttaan.
Koronapandemian alkuvaiheessa eli maaliskuun 2020 puolivälissä Kreikassa viranomaiset, järjestöt ja turvapaikanhakijat pyrkivät yhdessä löytämään ratkaisuja ehkäisemään koronapandemian leviämistä.
– Kun pandemian leviäminen saatiin alustavasti ehkäistyä huhtikuun lopussa, keskeiset toimijat vetäytyivät taas omiin hierarkkisiin asemiinsa.
Tutkimuksen mukaan Turkki voi tietoisesti päästää koronaan sairastuneita muuttajia hakemaan turvapaikkaa Kreikasta, mistä aiheutuu merkittävä terveysriski ahtaissa pakolaisleireissä.
– Leireillä asuu kymmeniä tuhansia turvapaikanhakijoita ahtaissa ja puutteellisissa tiloissa. Ensimmäiset koronaan sairastuneet turvapaikanhakijat saapuivat Lesboksen saarelle toukokuun alussa – tämä on globaalisti merkittävän humanitaarisen kriisin riski. Parhaillaan kehittyvä koronapandemian toinen aalto Kreikassa ja Turkissa lisää tätä riskiä, toteaa Jauhiainen.
